ARVOPOHJA

TOIMINTA-AJATUS

YHTEISTYÖ

VISIO

OPPIMIS-
KÄSITYS

TYÖTAVAT

TAVOITTEET SISÄLLÖT

VIRIKKEET

Tulostettava sivua

Sivukartta

Palaute

Useimmissa Suomi-kouluissa kontaktiopetuksen määrä on niin pieni, että sen puitteissa kielitaidon todellinen kehittäminen tuntuu todella vaikealta. Siksipä koulun opetussuunnitelma olisi järkevää rakentaa kattamaan kontaktiopetusta laajemmat oppimisympäristöt. Tällöin kontaktiopetuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi tukea oppimista luokan ulkopuolella ja antaa siihen työkaluja. Tavoitteena olisi siis löytää ensisijainen oppimisresurssi suomi-koulujen opetuksen ulkopuolelta, jota suomi-koulun oppitunnit tukisivat ja edistäisivät.

Ratkaisevia kysymyksiä:

- Miten suomen kielen käyttäminen saadaan oppilaille omakohtaisesti merkitykselliseksi ja mielekkäällä tavalla osaksi omia arkirutiineja ja muuta tekemistä?
- Kuinka oppilaiden vanhemmat saadaan motivoitumaan, jotta he edesauttaisivat lastensa suomen kielen oppimista kotona ja vapaa-ajalla?

Pohdittavaksi opettajalle:

- Vanhemmat tarvitsevat ohjausta ja tietoa siitä, mitä äidinkielen taitoja ja valmiuksia missäkin iässä heidän lapsiltaan vaaditaan ja minkälainen kielimateriaalimateriaali olisi eduksi heidän lapsiensa kielitaidon kehittymiselle? Voisiko koulu jakaa tätä tietoa? Sillä tarvittavan tiedon varassa vanhemmat osaisivat paremmin ohjata lastaan kehittävien ja kielitaitoa parantavien ja ylläpitävien harrastusten pariin. Aina määrä ei ole tärkeää, vaan laatu.
- Vanhempien valistus ja motivointi oppimisympäristön laajentamisessa on ensiarvoisen tärkeää.
- Voisiko koulun ulkopuolinen asiantuntija luennoida vanhemmille asian tärkeydestä? Asiantuntijan puhe voisi tehota paremmin kuin "tutun" opettajan.
- Tai löytyisikö koulun ja kodin välille yhteyshenkilöä, joka juttelisi vanhempien kanssa oppituntien aikana kahvihuoneessa kannustaen ja tukien vanhempia.
- Myös vanhempien keskinäinen vertaistuki on ensiarvoisen kannustavaa.
- Suomi-koulun täytyy herättää oppilaissa intohimo oppia, lukea, kirjoittaa ja puhua suomea!

Ideapankki, oppimisympäristön laajentamiseksi:

Seuraavia ideoita voi jokainen opettaja hyödyntää omiin tarpeisiinsa, esimerkiksi kotitehtäviksi, koulutehtäviksi tai oppilaiden itseopiskeluun:

Internetin hyödyntäminen:

- Aluksi nuoria voi houkutella internetin suomalaisille sivuille niihin liittyvien kotitehtävien kautta. Verkkosivuihin voidaan koulussa liittää tiedonhankintatehtäviä tai ryhmätöitä, jotka oppilaat raportoisivat oppitunnilla.
- Oppilaille (ja/tai heidän vanhemmilleen) jaetaan linkkivinkkilista (ks. virikkeet/linkit) suomenkielisistä, mukavan toiminnallisista, sivustoista. Tarkoituksena olisi saada oppilaat huomaamatta internetin suomenkieliset hyödyt ja mahdollisuudet sekä käyttämään suomen kieltä päivittäin tai viikoittain.
- Sähköpostin tai Messenger -viestien kirjoittaminen koulussa suomalaisille kavereille tai sukulaisille niin, että viesti voidaan oikeasti lähettää vastaanottajalle. Tarkoituksena on saada oppilaalle pysyviä ja jatkuvia suomenkielisiä kontakteja.
- Kirjeenvaihto- tai sähköpostikaverin hankkiminen suomi-koulusta tai Suomesta.
- Suomen kieltä opettaviin nettisivuihin tutustuminen. Nuorten ja aikuisten opettamiseen voitaisiin soveltaa lähiopetuksen lisäksi myös etäopetusta verkon (esim. moodle) tai sähköpostin avulla, jos osallistumista ja aktiivisuutta voitaisiin siten motivoida ja kannustaa.
- "Googlettaminen" suomenkielisillä sivuilla. Opettaja listaa erilaisia kysymyksiä, joihin (heikollakin) kielitaidolla voi löytää suomenkielisestä tekstistä vastauksia: Mitkä ovat Tarja Halosen kissojen nimet? Missä Janne Ahonen on syntynyt? Kuka oli Miss Suomi 1995? Mukavan toiminnallista tiedon etsimistä!
- Sadun kuunteleminen internetissä (www.satunetti.fi). Sisällön kertominen lyhyesti omin sanoin.
- Esityksen tekeminen omasta suomalaisesta lempiurheilijastaan tai harrastuksestaan käyttämällä hyväkseen verkosta saatavaa tietoa.
- Mielikirjapäivä, jolloin oppilaiden kouluun tuomia kirjoja luetaan tai he itse esittelevät omat kirjansa.
- Ahkerat lukijat palkitaan tarroilla, lukudiplomilla tms.
- Päiväkirjan pitäminen suomeksi.
- Suomalaiseen musiikkiin (esim. lastenmusiikki, pop, rock, klassinen) ja sanoituksiin perehtyminen internetin tai cd-levyjen avulla.
- Laaditaan jokaiselle oppilaalle oma "Suomen kielen oppimiskansio", johon kerätään lukuvuoden aikana sekä kotona vapaa-aikana tuotettu materiaali. Kansion kokoaminen auttaa motivoimaan ja antamaan merkityksellisyyttä suomen kielen harrastamiselle. Edistää kirjoittamista suomen kielellä ja antaa jatkuvuutta opiskeluun.
- Voisiko edistyneen opiskelijan laittaa tekemään itselleen oppimissuunnitelmaa? Opettaja luo opinnoille raamit, mutta joista oppilaiden tulee itse suunnitella 10 tuntia omalle ajalle aktiviteetteja erilaisten lehtien, nettisivujen, elokuvien yms. parissa. Opettaja voi antaa linkkilistan, ja myös erilaisia kirjastomateriaaleja (kirjat, lehdet, DVD:t) voi hyödyntää. Jokainen oppilas saa itse päättää, mistä on kiinnostunut, mitä pystyy kielitaidollaan tekemään ja missä tarvitsee harjoitusta: kielioppiharjoitukset, tekstien lukeminen ja sanaston opiskelu, chat-palstoille kirjoittaminen, keskustelu suomalaisen kanssa... Oppilaat pitävät omista työtunneistaan päiväkirjaa, mikä strukturoi itseopiskelua ja motivoi oikeasti käyttämään aikaa. Oppilaiden on samalla tehtävä itselleen selväksi, mihin fokusoi, ja mitä oppii. Kontaktiopetustunneilla voidaan paneutua sellaisiin osa-alueisiin, jotka jäävät ehkä heikommalle huomiolle (puhuminen). Lisäksi oppitunneilla voidaan paneutua oppilaiden törmäämiin ongelmiin ja kysymyksiin.
- Toiminnallinen kotitehtävä: tee jotakin yhdessä vanhempasi kanssa suomen kielellä (leipominen, jalkapallon tai muiden pelien pelaaminen jne). Suoritettu tehtävä merkitään passiin tms.
- Ota selvää oppilaittesi harrastuksia ja aktiviteetteja niin suomeksi kuin asuinmaan kielellä. Niiden tietojen pohjalta myös koulun oppimisympäristöä ja käsiteltäviä teemoja voi laajentaa.
- Koko perheen retki/ulkoilupäivät tai viikonloppuleiri, jossa vanhemmat ovat mukana. Mukavaa toimintaa suomen kielellä!
- Suomalainen joulujuhla tai kevätjuhla perheille.
- Jalkapallon tai pesäpallon pelaaminen (suomen kielellä) kerran viikossa suomi-koulun oppilaiden kanssa.
- Kokkikerho: keräännytään tekemään pullaa, kakkuja tai vaikka lanttulaatikkoa jonkun oppilaan tai opettajan kotiin.

Perheen aktiviteetit:

Mikä olisi kunkin perheen omin tapa tehdä suomesta päivittäinen tapa?
- Lautapelit olivat suosittuja perheen ja kavereiden kesken. Suomalaisia laitapelejä löytyy monen ikäisille ja moneen makuun (Afrikan tähti, Kimble, Monopoli, Alias, erilaiset korttipelit).
- Iltasadun lukeminen suomeksi lapsille.
- Satukasettien ja musiikin kuunteleminen automatkoilla.
- Luodaan kaveri- ja ystävyyssuhteita suomalaisten perheiden kesken. Lapset leikkivät yhdessä suomeksi ja oppivat suomea samalla, kun vanhemmat saavat toisiltaan vertaistukea.
- Koulupäivän jälkeinen 10 minuutin tuokio, jossa lapsi kertoo suomeksi päivän tapahtumista vanhemmalle.