OPSista! - Suomi-koulujen OPS-verkkopalvelun tehtävä on auttaa
ja tukea Suomi-kouluja opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen suunnittelussa.
Palvelu on tehty "Tietoverkot OPS-työn välineenä" -koulutuksen tuotoksista
ja se sisältää hyvin perusteltuja ehdotuksia OPSin muodoksi ja sisällöiksi.
Se ei ole virallinen ja sisällä OPSin perusteita (sellaisia ei Suomi-kouluille
ole olemassa) mutta neljänkymmenen kokeneen, taitavan, motivoituneen
ja innovatiivisen Suomi-koulun opettajan tekemästä ehdotuksesta
OPSin muodoksi ja sisällöiksi on varmasti kaikilla opittavaa.
OPSista! voi käyttää monella tavalla.
Toivomme, että mahdollisimman moni Suomi-koulu käyttää sivustoa
hyväksi yhteisöllisessä OPS-prosessissa, jonka ohjaamiseksi sivusto
ensi sijaisesti suunniteltu. Tällöin OPSista!-palvelussa
kannattaa edetä suositellussa järjestyksessä (arvopohja, toiminta-ajatus
jne.) tutustuen aiheeseen liittyviin sisältöihin ja keskustellen
yhdessä teemasta. (Jokaisessa teemassa on myös tekstikenttä, johon
voi kirjoittaa koulun oman näkemyksen teemasta. Oman tuotoksen voi
printata, jolloin prosessin päätteeksi on
koululla OPS valmiina. Vielä työn alla) OPSista!
voi käyttää myös oppimisaihiona syventääkseen tietämystä esim. oppimiskäsityksistä
tai hakeakseen vinkkejä tuntisuunnitteluun. Toivottavasti keksitte
palvelulle paljon käyttöä!
Opetussuunnitelman ja koko koulun toiminta pohjaa joihinkin arvoihin, jotka on tärkeää määritellä niin koulun henkilöstölle kuin kaikille sidosryhmillekin. Viime kädessä kaikki koulun toiminta viestinnästä opetuskäytänteisiin on johdettavissa koulun arvoihin. Opetussuunnitelma nähdään usein listana tavoitteita ja sisältöjä mutta niilläkin on oltava perusta, joka lähtee arvopohjasta, toiminta-ajatuksesta ja visiosta päätyen oppimiskäsitysten ja työtapojen kautta mainittuhin tavoitteisiin ja sisältöihin. Yhteisellä arvopohjalla luodaan yhteistä toimintakulttuuria, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja johdonmukaisen toiminnan. Yhteisen arvokeskustelun kautta henkilöstö sitoutuu arvoihin, jolloin myös sidosryhmät voivat luottaa Suomi-koulun viestivän toiminnassaan lapsille niitä arvoja kuin OPSissa kerrotaan.
Viereiseen tekstikenttään voitte kirjata teidän koulunne arvot. Ne voivat tuntua kovin yleisiltä, mutta kannattaa silti keskustella, mitkä asiat otetaan esille ja missä järjestyksessä. Arvot tulevat usein näkyviksi vasta ristiriitatilanteissa ja toisaalta hyvin erilaiset arvot aiheuttavat jatkuvia ristiriitatilanteita. Joskus voi joutua tekemään kiperiä arvovalintoja ja silloin on hyvä saada tukea yhteisesti kirjatusta arvopohjasta. Vasemmalla olevista linkeistä löytyy ajatuksia arvoista, joita Tietoverkot OPS-työn välineenä koulutusryhmä piti tärkeinä.
"Arvopohjat:
Suomalainen identiteetti
Haluamme korostaa suomen kielen lisäksi suomalaisia perinteitä, kulttuuria, kansalliskieliä, tapoja, reiluutta, rehellisyyttä, tarkuutta, lujaa tahtoa ja toisen huomioon ottamista.Vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja sisu kuuluvat myös suomalaiseen identtiteettiin.
Kaksi- ja monikielisyys
Haluamme ohjata/tukea oppilaita ymmärtämään kaksi- ja monikielisyyden edut ja tärkeyden, sekä hyödyntämään ja kartuttamaan tätä taitoa.
Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo
Jokainen koulun asiakas on arvokas yksilönä. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys kulkevat koulussamme rinnakkain. On tärkeää, että kohtelemme toinen toisiamme niinkuin haluamme itseämme kohdeltavan.
Positiivinen minäkuva
Haluamme tukea oppilaan minäkuvan kehitystä positiiviseen suuntaan ja tavoitteenamme on oppijakeskeinen opetus, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Itsensä ja ympäristönsä kunnioittaminen on myös positiivisen minäkuvan tuote.
Turvallisuus ja kotoisuus oppimisympäristössä
Haluamme luoda oppilaille oppimisympäristön, jossa voi turvallisesti ilmaista itseään ja samaistua toisiin suomen kieltä puhuviin. Haluamme luoda perheille palan Suomea ulkomailla.
Luovuus
Haluamme opettaa oppilaille luovuutta ja tutkivaa, uteliasta mieltä. Opetuksessa pyritään näkemään kokonaisuuksia ja vertailemaan asuinmaan ja Suomen tapoja ja tietoa. Haluamme myös luoda rakkauden suomen kieleen ja säilyttää kielen elävänä oppilaillemme. On tärkeää säilyttää oppimisen ilo ja jatkuva itsensä kehittäminen.
Avauskeskustelu
-Jo avauskeskustelun yhteydessä totesimme, että olemme liian pieni ryhmä ottamaan yksin vastuullemme koko ulkomailla olevien Suomi-koulujen opetussuunnitelmaan tulevan "Arvopohja"-osion suosituksen luomisen.
Miten etenimme?
-Tutkimme Suomalaisen perusopetuksen arvopohjia. Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohjia. www.stakes.fi/varttua/vasu_/vasuasiakirja.htm
Turun normaalikoulun arvopohjia.
HelsinginYhtenäiskoulun? arvopohjia.
Hyvän ihmisen kasvattaminen. http://www.cs.helsinki.fi/u/mmmurto/kasvat.html
Kaikista löytyi hienoja arvoja, mutta olivatko ne meidän tarkoituksiimme sopivia?
Miten jatkoimme?
-Päätimme laatia kyselykaavakkeen jaettavaksi ainakin omien koulujemme oppilaiden vanhemmille. Pyysimme heitä valitsemaan Suomen perusopetuksen " Arvopohjasta " sekä ryhmäkeskustelussa esiin poimimistamme arvomääritelmistä, viisi heidän mielestään tärkeimpään arvoa, molemmista ryhmistä. Lisäksi pyysimme vastaajia kirjaamaan, ulkopuolella esitettyjen arvomääritelmien, itselleen tärkeitä "arvoja", jotka he toivoisivat opetussuunnitelmasta löytyvän. Laitoimme myös kyselykaavakkeet kurssimme keskustelu foorumille, että myös kurssitoverit halutessaan, voisivat täyttää lomakkeet.
Mikä oli tulos?
-Kyselyjen tuloksena saimme kattavan tuloksen vastauksia, joiden pohjalta oli turvallisempaa aloittaa karsiminen. Valmis suositus on nyt tehty ja katsomme, että jokaisen Suomi-koulun on sen "arvoihin" helppo samaistua tai lisätä / poistaa "arvoja", jotka ovat tärkeitä juuri heidän koulunsa tarpeisiin. Tämän vuoksi oheistamme myös ne oppilaiden vanhempien liittämät "arvot", joita ei sellaisenaan ole käytetty suosituksessamme.
Toiminta-ajatus on perusta kaikelle tavoitteelliselle ja suunnitelmalliselle
toiminnalle organisaatiossa. Toiminta-ajatusta voidaan pitää eräänlaisena
filosofisena viitekehyksenä, joka suuntaa ja määrittelee koulun toimintaa
kokonaisuutena ja sen osina. Suomi-koulujen toiminta-ajatuksen voidaan
ajatella vastaavan esimerkiksi kysymyksiin: "Mitä varten olemme olemassa
ja ketä toimintamme palvelee?"
Suomi-koulujen toiminta-ajatus on suomen kielen opettamista ja kulttuuriperimän
siirtämistä ulkosuomalaisille lapsille, nuorille ja sidosryhmille. Suomi-koulu
tukee lapsen kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja suomalaisuutta,
osaamistaan ylläpitävien ja innostuneiden opettajien välityksellä.
Suomi-koulu tukee myös jäsenperheitään monipuolisin keinoin suomenkielen
säilyttämisen ja/tai elvyttämisen tiellä. Suomi-koulujen yhteisen toiminta-ajatuksen
tulisi olla mahdollisimman monikansallinen ja maailmanlaajuinen, mutta
samalla siinä pitäisi olla tilaa paikallisen ympäristön huomioon ottamiseksi.
Vasemmalla olevien linkkien alla olevia ajatuksia Suomi-koulun tehtävistä, tavoitteista ja yksittäisen koulun profiloinnista voi käyttää esimerkkinä kun kirjaatte oikealla olevaan tekstikenttään oman koulunne toiminta-ajatuksen.
1. auttaa eri-ikäisiä ulkosuomalaisia (suomea äidinkielenään tai vieraana kielenään puhuvia) lapsia heidän kielellisessä kehityksessään tukemalla heidän kotona hankkimaansa kielitaitoa suomenkielen opetuksella. Tavoitteena on ylläpitää oppimisen iloa ja tukea myös vanhempien kasvatustyötä.
2. ohjata ja auttaa oppimishaluista, ei vielä suomenkieltä puhuvaa, lasta suomenkielen alkeisiin ja kannustaa häntä kaikin tavoin opin tiellä.
3. tarjota innostava, turvallinen ja laadukas oppimisympäristö, jossa ulkomailla asuva, juuriltaan suomalainen lapsi voi syventää ja laajentaa hankkimiaan suomen kieleen, kulttuuriin, perinteisiin ja tapoihin liittyviä tietoja ja taitoja. Herättää ja ylläpitää kiinnostusta suomenkieleen sekä suomalaiseen kulttuuriin.
4. tarjota ulkosuomalaisille lapsille mahdollisuus käyttää suomenkieltä vertaisryhmässä kodin ulkopuolella. Näin lapsi huomaa kielen tärkeyden ja oppii arvostamaan suomenkieltä ympäristön valtakielen vertaisena kielenä. ( terve kieli-identiteetti )
5. tukea ja kannustaa perheitä kaksikielisen kasvatuksen tiellä. (Uusi harrastus suomenkielellä, oma "salakieli", suomenkieliset videot/DVDt, suomalainen musiikki ja kirjat.)
1. Jakaa Suomi-tietoa oppilaille. Tietoa esim. kotiperuskoulusta, kaksikielisestä kasvatuksesta jne.
2. Tarjota mahdollisimman yksilöllistä, eriyttävää tavoitteellista ja jatkuvasti arvioinnin alla olevaa opetusta lasten henkilökohtaiset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. (hops, vuoden alussa täytettävä tavoitelomake-> seurataan edistymistä vuoden mittaan) (Apuopettajien tarve ja rahoitus, ryhmäkoot) Hyödynnetään vastavuoroisuutta, mm. kuuntelemalla vanhempien odotuksia ja toiveita ja ohjaamalla heitä kotona tehtävään kielen tukemiseen.
3. Tuoda suomea oppiaineena esille monipuolisesti liikunnan, musiikin, kädentaitojen, leikin, kirjallisuuden, kielen opetuksen ja draaman avulla. Tavoitteena on tarjota iloinen ja hyväntuulinen oppimisympäristö vaihtoehtona paikalliselle pakertavalle tyylille. Suomen kieltä askartelun, leikin ja tekemisen varjolla. Vapaata juttelua Suomesta ja Suomen kokemuksista tavoitteena jokaisen henkilökohtaisen identiteetin vahvistaminen positiivisten elämyksien kautta. Lapsilla on hauskaa Suomeksi! Lapset ovat iloisia suomalaisuudesta ja Suomen kielestä. => onnistumisen elämykset!
4. Saada kaikki oppilaat mukaan. Siksi joudutaan joskus käyttämään muitakin kieliä kuin suomea. Yleensä lapset ovat orientoituneet niin, että opettaja osaa vain suomea. Ihan "ummikoiden" kanssa on välttämätöntä käyttää myös kohdemaan kieltä. Lapset oppivat suvaitsevaisuuteen ja kunnioittavat toisiaan sekä itseään.
5. Herättää halu elinikäiseen oppimiseen.
6. Määritellä erilaiset tavoitteet Suomeen palaaville ns. lähetetyille oppilaille sekä kohdemaassa pysyvästi asuville oppilaille. Tavoitteet määritellään yhdessä opettajan, vanhempien ja oppilaan kanssa.
| Kohdemaassa pysyvästi asuvat oppilaat |
Suomeen palaavat oppilaat |
Profiloituminen tarkoittaa Suomi-koulun toiminnan ja omaleimaisuuden kirkastamista. Koulut voivat painottaa opetuksessaan esim. luonnontieteitä, taiteita tai kieliä kuten Suomi-koulut. Se on myos työyhteisön viestinnän kivijalan selvittamista, jossa henkilokunta yhdessa maarittaa tavoitteet ja keinot niihin paasemiseksi. Koulun profiili muuttu koulun kehittyessä ja henkilökunnan vaihtuessa sekä asiakkaan tarpeiden muuttuessa.
Profiloitumisen merkitys:
* Profilointi auttaa määrittelemään ja rajaamaan Suomi-koulun toimintaa.
* Kun henkilokunta, oppilaat, vanhemmat ja tukijat ovat tietoisia koulun tarkoituksesta, opetuksen paalinjoista/tavoitteista seka -erityispiirteista niin sitä kautta toiminta helpottuu.
* Antaa vapaammat kädet työskennellä.
* Tekee työskentelymallit selkeämmiksi.
* Vanhemmat ymmärtävät Suomi-koulun merkityksen, eikä sitä sotketa suomalaiseen peruskouluun.
* Vanhemmilla on realistisemmat odotukset Suomi-koulun suhteen ja täten yhteistyö koulun ja kodin välillä helpottuu (yhteen hiileen puhaltaminen).
* Opettajilla, oppilailla ja vanhemmilla yhtenaiset tavoitteet opetuksen suhteen.
* Selkiyttää Suomi-koulun roolin ja paikan opetuksessa
Profiloitumisen mahdollisuudet:
* Koulun hallitessa selkeän profiilin se auttaa opettajaa kehittämään itseänsä omassa työssänsä ja sitä kautta parantamaan työpanostansa.
* Toiminnan profiloituminen antaa myös kuvan siitä minkä tyyppistä henkilöstöä koulu tarvitsee (uuden opettajan, henkiloston palkkaaminen).
* Suomi-koulun toimintaa kokonaisuutenaan voidaan kehittää ja tehostaa haluttuun suuntaan. Opetusta voidaan kehittaa esim. kartoittamalla asiakkaan tarpeet mm. Palaako oppilas Suomeen vai onko pysyvästi kohdemaassa? Mikä on kielitaidon taso ja oppimisen edellytykset?
* Voimme paremmin vastata asiakkaan/oppilaan tarpeisiin esim. tasoluokat.
* Pyrkimyksena on taata koululle jatkuvuus seka tyoyhteisona etta opetuksellisesti (mm.opetus jatkuu siita mihin edellisena lukukautena on jaaty, antamalla oppilaille eväitä suomenkielisille jatko-opinnoille.)
* Koulun imagolle ja kehitykselle on myös tärkeää pitää henkilökunnan koulutus ajan tasalla sekä rakentaa verkostoa muihin suomikouluihin maailmalla.
* Profilointi auttaa hahmottamaan koulun kuvaa ja erityisosaamista, jonka pohjalta Suomi-koulu saa esim. uusia oppilaita.
* Suomi-koulun selkeat ja tavoitteelliset linjat/toimintaperusteet auttavat koulua avustuksia hakiessaan.
* Koulun on helpompi saada ulkopuolisia erityisosaajia esim. kulttuurin parista.
Profiloitumisen sisaltö:
Suomi-koulu on Suomen peruskoulujärjestelmästä täysin riippumaton koulu. Se on täydentävä kouluyhteisö, joka tarjoaa innostavan, turvallisen ja laadukkaan Suomen kielen, suomalaisen kulttuurin, -perinteiden ja -tapojen opetuksen lasten omissa ika-ryhmissaan ulkomailla. Tavoitteena on myös tarjota lapsen kielitason mukaista opetusta sekä hyödyntää opettajien erityisosaamista opetuksessa.
Suomi-koulut toimivat suomalaisen identeteetin vahvistajana ja rakentajana. Suomi-koulu tukee ja palvelee kaikkia ulkomailla asuvia suomalaisia perheita ja suomalaisuudesta kiinnostuneita perheita, rikastuttamalla ja yllapitamalla heidan suomalaisuuttaan.
Kysymyksia joiden avulla oman koulun profiilia olisi mahdollista etsia:
1. Millainen on koulumme organisaatio, henkilöresurssit ja raha varamme?
2. Miten rahoitamme toimintamme?
3. Mitka ovat meidan koulun ja opetuksen tavoitteet, mihin pyritaan ja miten?
4. Mihin asioihin kiinnitetaan erityista huomiota?
5. Mitä meidän Suomi-koulumme tarjoaa oppilaille ja heidän perheilleen?
6. Kenelle opetus on tarkoitettu ja miten se toteutetaan?
7. Mikä meidän Suomi-koulullemme on ominaisinta ja ominta omaa?
8. Mitkä ovat Suomi-koulun voimavarat, vahvuudet ja heikkoudet?
9. Mitä Suomi-koulu on ja mitä se ei ole?
10. Onko opettajilla yhteiset, samansuuntaiset tavoitteet opetukseen?
11. Mitä opettajat, oppilaat ja vanhemmat pitävät tärkeänä opetuksessa?
12. Kohtaako vanhempien odotukset ja koulun tavoitteet toisensa?
13. Tehdäänkö tarpeeksi yhteistyötä opettajien ja vanhempien kesken?
14. Millaista erityisosaamista koulussa (opettajilla tai vanhemmilla)on ja kuinka sitä hyödynnetään (vai hyodynnetaanko) opetuksessa?
15. Käytetäänkö koulussa ulkopuolisia vierailijoita opetuksen monipuolisuuden lisäämiseksi?
16. Miten tiedotamme?
Suomi-koulut ympäri maailman toimivat rajallisin resurssein kuitenkin tehden erittäin tärkeää ja näkyvää työtä suomen kielen ja kulttuurin opettajana ja ylläpitäjänä. Toiminnan mahdollistamiseksi Suomi-koulut toimivat yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa.
Suomi-koulujen toiminnassa eri sidosryhmillä nähtiin olevan erittäin tärkeä merkitys ja sidosrymien nähtiin olevan mm. edellytys Suomi-koulujen toiminnalle. Sidosryhmät mahdollistavat Suomi-koulujen toimintaa tukemalla sitä taloudellisesti, sisällöllisesti ja jakamalla informaatiota Suomi-koulusta.
Suomi-koulujen kanssa yhteistyössä toimivat sidosryhmät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin.
Viereiseen tekstikenttään voitte kirjata Suomi-koulunne sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät sekä yhteistyömuodot niiden kanssa. Lisäksi voitte kirjata kuinka haluaisitte laajentaa yhteistyöverkostoanne.
Sisäisiin sidosryhmiin kuuluvat paikallisen Suomi-koulun toiminnassa mukana olevat vanhemmat ja heidän lapsensa, Suomi-koulun opettajat sekä Suomi-koulun johtokunta ja kannatusyhdistys.
Vanhemmat koettiin tärkeimmäksi sidosryhmäksi ja yhteistyö vanhempien kanssa on erittäin monipuolista. Vanhemmat osallistuvat Suomi-koulun toimintaan monin eri tavoin. Koulusta riippuen vanhemmat toimivat mm. apuopettajina, huolehtivat Suomi-koulun kirjastosta, osallistuvat varainkeräykseen erilaisissa talkoissa ja myyjäisissä , osallistuvat retkille ja kokouksiin, huolehtivat Suomi-koulun tiedottamisesta mm. ylläpitämällä koulun web-sivuja. Lisäksi vanhemmat huolehtivat lasten kotitehtävien valvomisesta ja toimivat koulun opettajien kanssa yhteistyössä antaen palautetta koulun toiminnasta.
Opettajat ja opettajakollegat toimivat keskustelukumppaneina kouluun ja opetukseen liittyvissä asioissa. Opettajien kokoukset ja hyvä yhteishenki motivoivat ja auttavat kehittämään toimintaa. Maissa joissa Suomi-koulujen yhteistoiminta on tiiviistä verkostoituminen ja nettiyhteydet kursseineen tuovat kauempanakin asuvan opettajakollegan lähelle.
Suomi-koulun johtokunna ja kannatusyhdistyksen tehtävänä on mm. koulun toiminnan ohjaus, varainhoito ja hankinta sekä anomusten teko. Käytäntö nimikkeissä vaihtelee koulukohtaisesti, joissakin on johtokunta, joissakin kannatusyhdistys tai vanhempainyhdistys.
Usein sama henkilö voi olla sekä Suomi-koulun opettaja, vanhempi ja Suomi-koulun johtokunnan tai kannatusyhdistyksen jäsen. Monissa Suomi-kouluissa onkin muutama keskeinen henkilö joka toimii useassa sidosryhmässä toiminnan kehittämiseksi ja mahdollistamiseksi.
Ulkoiset sidosryhmät vaihtelevat Suomi-kouluittain. Yhteistä kaikille Suomi-kouluille on tiivis yhteistyö paikallisten suomalaisyhteisöjen kanssa. Lisäksi tärkeinä sidosryhminä ovat Suomesta Opetushallitus ja Suomi-seura.
Paikalliset yhteisöt Yhteistoiminta paikallisten yhteisöjen kanssa on tiivistä. Usein Suomi-koulun toimitilat ovat jonkin paikallisen yhdistyksen, seurakunnan tai koulun tilat. Suomi-koulu toimii usein yhtenä yhteisönä muiden paikallisten yhteisöjen kanssa osallistuen ja järjestäen tapahtumia. Tapahtumiin liittyy yleensä tiiviisti suomalaisuus esimerkiksi Kalevalajuhla, joulujuhlat, suomenkieliset jumalanpalvelukset, Mukulamessu. Paikalliset yhteisöt avustavat Suomi-koulun toimintaa lahjoituksin ja keräyksin.
Paikallisia yhteisöjä ovat mm. Seurakunta, Suomi-talo, Nordic Heritage Museo, merimieskirkko, suomalaiset yhdistykset, paikalliset koulut, paikalliset suomalaiset tiedotusvälineet, paikalliset yritykset.
Suomen suurlähetystöt ja konsulaatit tiedottavat Suomi-kouluista.
Harjoittelijat ja vieralijat Suomesta Opettajaharjoittelijat, samoin lasten sukulaiset, kirjailijavieraat, nukketeatterit ja muut vierailijat tuovat uusia tuulia Suomesta näin kieli ja ideat pysyvät tuoreina.
Suomi-Seura, Kesälukioseura ja OPH Suomi-Seura tukee Suomi-kouluja taloudellisesti ja materiaalilahjoituksin (kirjat, Suomen Silta, sekä tukea että neuvoja tarvittaessa). Kesälukioseura järjestää koulutusta. OPH on Suomi-koulujen toiminnan osittainen rahoittaja ja opettajien kouluttaja.
Suomi-koulujen välinen yhteistyö Saman valtakieliyhteisön opettajien tapaamiset (esim. maakohtaisilla koulutuspäivillä) mahdollistavat saman kielialueen ongelmien käsittelyn, kokemusten ja ideoiden vaihdon. Koulutuspäivät auttavat tutustumaan ja verkostoitumaan.
Kannatusjäsenet ovat Suomi-koulujen toiminnan tukijoita.
Suomi-koulujen ja sidosryhmien yhteistoiminnan kehittäminen koettiin tärkeäksi. Ystävyyskoulutoiminta Suomessa ja Suomi-koulujen välinen yhteistyö voisivat olla tulevaisuuden yhteistyömuotoja. Aktiivinen yhteistyö vanhempien kanssa vaatii jatkuvaa kehittämistä, ideoina mm.
Kysely vanhemmille ennen lukuvuotta 2006-2007. Pyrimme luomaan lapsilähtöisemmän opetussuunnitelman.
Vanhempainillat
Opettajan vierailut omien oppilaiden kotona
Vanhempien ja lasten arvioinneista saadaan ideoita yhteistyön kehittämiselle
Erilaiset tempaukset ja aktiviteetit toimivat sidosryhmien toiminnan innostajina:
Illallistanssiaiset
Joulu-ja kevätjuhlat
Patikkaretki perheille
Luisteluretki perheille
Elokuva-tai videoiltapäivä lapsille
Teemaillat (kaksikielisyys, kasvatus, takaisinmuutto Suomeen, kulttuurishokki, kirjallisuus)
Nuorisoleirejä, joiden avulla yritettäisiin motivoida nuoria pysymään Suomi-koulun piirissä.
Katso myös miellekarttaa yhteistyöstä
"Visio on henkinen matka haluttuun tulevaisuuteen. Visioksi voidaan nimittää sitä mallia, joka liittyy tavoitevuoden (esimerkiksi 2016) ihannekuvaan.
Kehittämistoiminnan liikkeelle panevana voimana ovatkin juuri päämäärät, jotka muodostavat nykytilan ja tulevaisuudenkuvan, vision, välille jännitteen, joka puolestaan kannustaa toimintaan. (...) Visionäärinen toiminnan ohjaaminen perustuu siihen, että toiminnasta vastuullinen taho tietää, mitä se tahtoo. Visioinnissa ei pyritä vain ennustamaan tulevaisuutta, vaan samalla pyritään muotoilemaan sitä aktiivisesti. (...) Visio antaa yhteisen näkemyksen siitä mitä tahdotaan, millainen tulevaisuus halutaan. Se on eräässä mielessä kaikki muut ylittävä päämäärä tai tavoite. Oppivalla organisaatiolla on tavoitteita, se suuntautuu tulevaisuuteen."
(Kangasoja, M. 2005. Strategisen suunnittelun käsitteistä ja niiden soveltamisesta. Oulun lääninhallitus.)
Työskentelyn vaiheet linkin takaa löytyy ohjeet visiotyöhön sekä tekstikenttä, johon vision voi kirjata. Esimerkkivisioista näette, mitä Tietoverkot OPS-työn välineenä koulutusryhmä on visioinut Suomi-kouluista yleensä sekä ajatuksia yksitäisten koulujen visioiden osista.
1. Nykytilan analyysi
Visiotyöskentely lähtee liikkeelle usein nykytilan analyysistä, jonka kautta löydetään vahvuuksia ja heikkouksia sekä tunnistetaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Menetelmiä tähän työskentelyyn on useita (kts. http://www.stakes.fi/sva/menetelmat/nykytilan.htm) Koko Suomi-koulujen tasolla on vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia tunnistettu seuraavasti.
2. Halutun tulevaisuuden määrittäminen "Täytyy tietää minne on menossa sinne päästäkseen"
Visiossa yhdistyvät arvot ja toiminta-ajatus nykytilan analyysiin, jonka perusteella tiedetään mikä on mahdollista. Visiotyön on hyvä olla yhteisöllistä, sillä vain yhdessä sovittuihin päämääriin voivat kaikki sitoutua.
3. Vision suuntaan vievistä toimenpiteistä sopiminen
Vision muotoilun jälkeen on tärkeää vielä jatkaa prosessia siten, että pohditaan mitä käytännössä tehdään vision toteutumiseksi. Esimerkiksi jos halutaan olla tunnettu ja arvostettu, voi käytännön toimenpiteet olla web-sivujen päivittäminen ja oppimistuloksista tiedottaminen vanhemmille. Jos visioprosessi on onnistunut täydellisesti, tähtää organisaation kaikkien jäsenten kaikki tekeminen visiossa määriteltyyn tavoitteeseen.
Visio 2016: Suomi-koulut ovat ympäri maailmaa toimivia tunnettuja ja arvostettuja Suomen kieltä ja kulttuuria tukevia organisaatioita, jotka toimivat verkostoyhteistyössä suomalaisten ja paikallisten tahojen kanssa sekä muiden Suomi-koulujen kanssa. Suomi-koulut hyödyntävät tarkoituksenmukaisesti tieto- ja viestintätekniikkaa ja ne edustavat suomalaista koulutusalan huippuosaamista.
Luodaan maailmanlaajuinen Suomi-koulujen verkkopohja.
Yritetään löytää "kadotetut lampaat" takaisin Suomi-koulun piiriin.
Että kaikki ulkosuomalaiset osaisivat ainakin vähän suomea.
Että Suomi-koulujen tunnustetaan tekevän tärkeää työtä pienen kansan äidinkielen säilyttämiseksi ja sen arvostuksen takaamiseksi.
Antaa mahdollisuus monipuoliseen kommunikointiin ja lisätä tietoutta suomalaisesta kulttuurista, perinteistä ja tavoista.
Auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja suvaitsemaan sitä.
Auttaa lasta ymmärtämään syntyjuuriensa merkitys.
Opettajan käsitys oppimisesta ja opettamisesta ohjaa voimakkaasti hänen työtään. Jokaisella opettajalla on oppimiskäsitys ja tärkeää olisi tiedostaa se sekä kehittää pedagogisia käytäntöjä sen mukaisesti. Oppimiskäsitys on eräänläinen viitekehys, jonka mukaisesti opettaja suunnittelee ja toteuttaa opetustaan. Tiedostettu oppimiskäsitys auttaa opettajaa löytämään opetukseensa sopivat pedagogiset käytännöt (esim. materiaalit ja oppimistehtävät) sekä auttaa kehittämään omaa opettajuutta. Kasvatustieteissä on tutkittu paljon oppimiskäsityksiä ja ne ovat kehittyneet aikojen mukana. Erilaisiin oppimiskäsityksiin voit tutustua esim. Verkkoluotsin sivuilla.
Oppilaitoksen tasolla on hyvä määritellä yhteisesti oppimiskäsitys (kts. esim. suomalaisen opetussuunnitelman perusteet, .pdf 4.27 MB). Muuten opetus ei ole linjakasta ja oppijat hämmentyvät kirjavista käytännöistä. Viereiseen tekstikenttään voitte yhdessä määritellä Suomi-koulunne oppimiskästyksen. Vasemmalla olevian linkkien alta löydät kollegojenne käsityksiä oppimisesta.
Tämä aukeaa omaan ikkunaansa, ei ole mainos tms.
Suomalaisen opetussuunnitelman perusteet:
3.1 Oppimiskäsitys
Suomi-koulujen oppismiskäsitys perustuu sosio-konstruktiiviseen oppismiskäsitykseen, jossa oppiminen tapahtuu sosiaalisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä.
http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/oppimiskasitys.html
Oppimiskäsityksen lähtökohtana on ihmettelevä, ajatteleva, tutkiva ja oivaltava oppija. Jokainen ihminen, niin oppilas kuin opettaja, on arvokas omine erityispiirteineen. Yksilöllisyyden huomioon ottaminen ilmenee kannustavana ja rohkaisevana opetuksena sekä persoonallisina ja luovina opetuskäytäntöinä.
Suomi-kouluissa tämä näkyy esimerkiksi opetuksen eriyttämisenä tarvittaessa ryhmän sisällä. Oppiminen nähdään elinikäisenä prosessina, joka rakentuu aikaisemmin opitun pohjalle ja jatkuu luokkahuoneen ulkopuolellakin. Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen, jossa opettaja oppii myös oppilailtaan sekä vapaaehtoisuuteen eli oppijan henkilökohtaiseen innostumiseen.
Oppia ei voi kaataa, vaan oppilasta voi houkutella oppimaan. Vertaisoppiminen on myös tärkeää eli oppilaat oppivat toisiltaan. Lapsi oppii vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan, antamalla virikkeitä toisten ajatteluun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Samalla opettaja rohkaisee oppilasta itsenäiseen ajatteluun ja kannustaa oppilasta löytämään yksilöllisiä tapoja oppia.
Oppimisilmapiiri on motivoiva, iloinen ja rohkaiseva. Oppilaat pyritään ottamaan aktiivisesti mukaan jo opetuksen suunnitteluun. Oppimisen kautta lapsi oppii ymmärtämään kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä ja hän pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan.
Miellekartta oppimiskäsityksistä ja Suomi-koulujen opettajien oppimiskäsityksistä.
- elinikäinen prosessi, joka rakentuu aikaisemmin opitun pohjalle ja on luonteeltaan jatkuvaa
- perustuu opettajan, oppilaan ja ympäröivän yhteisön väliseen vuorovaikutukseen
- perustuu vapaaehtoisuuteen
- oppimisen kautta opimme ymmärtämään kulttuuriamme ja pystymme osallistumaan yhteiskunnan toimintaan
- omat erityispiirteet omaava, arvokas, ihmettelevä, tutkiva ja oivaltava oppija
- omaa ennestään tietoja ja taitoja, joiden pohjalle uusi tieto rakentuu
- on opetustapahtumassa aikaisempien tietojensa ja taitojensa myötä myös antavana osapuolena
- omat erityispiirteet omaava, arvokas ihminen
- käyttää omaa persoonaansa luodakseen turvallisen, oppilaan yksilölliset piirteet huomioivan ja motivoivan oppimistilanteen
- on aktiivinen osallistuja oppimistapahtumassa yhdessä oppilaiden, vanhempien ja ympäröivän yhteisön kanssa
- opettajan tulisi selvittaa ja perustaa opetus oppilaan omiin motiiveihin
Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista viestintää kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan erilaisten työtapojen avulla.
Toivomme tämän esityksen antavan virikkeitä ja ideoita erilaisista työtavoista Suomi-koulujen opettajille. Olemme pyrkineet mahdollisimman selkeään esitykseen, ja jakaneet tekstin tästä syystä useisiin alaotsikoihin. Yleistä työtavoista liittyy työtapojen valintaan, tehtäviin ja tarkoitukseen Suomi-kouluissa sekä työskentelytapojen erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin. Toiseen lukuun olemme listanneet erilaisia työtapoja.
Viereiseen tekstikenttään voitte kirjata työtapoja, joita käytätte Suomi-koulussanne. Se auttaa opettajia valitsemaan kulloisellekin ryhmälle ja aiheelle sopivia menetelmiä ja kertoo sidosryhmille työskentytavoistanne.
Työyavan valintaan vaikuttavia seikkoja
Opettajan valitsemien työtapojen tarkoituksena on inspiroida, opettaa, tukea, ohjata ja kannustaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Ryhmä koostuu erilaisista oppilaista (tytöistä ja pojista), jotka oppivat kukin omalla tavallaan, ovat eri-ikäisiä ja myös kielitaidoltaan erilaisia. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, yksilölliset kehityserot ja taustat sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.
Työtapojen tehtävät ja tarkoitus
- Aktivoida tavoitteelliseen työskentelyyn, ja edistää paitsi jäsentyneen tietorakenteen muodostumista myös taitojen oppimista ja niissä harjaantumista.
- Kehittää oppilaan tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja, sekä ottaa huomioon oppimisen prosessuaalinen ja tavoitteellinen luonne.
- Tukea oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista.
- Edistää sosiaalisia taitoja, rakentavaa yhteistyökykyä ja vastuun kantamista toisista.
- Edistää sosiaalisia taitoja, rakentavaa yhteistyökykyä ja vastuun kantamista toisista.
- Kehittää valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä ja hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten.
- Auttaa oppilasta tiedostamaan omaa oppimista ja oppilaan omia mahdollisuuksia vaikuttaa oppimiseen.
- Kehittää oppilaan työskentelytaitoja, oppimisstrategioita, ja taitoja soveltaa näitä strategioita uusissa tilanteissa.
- Rohkaista oppilaita käyttämään suomen kieltä.
- Tukea oppimista ja opetuksen konkreettisuutta.
- Toteuttaa opetus oppilaan tason mukaisesti.
- Innostaa oppimaan.
- Ohjata itsenäiseen opiskeluun.
- Kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja.
- Edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä.
- Laajentaa oppilaiden käsitekykyä, ja monimutkaistenkin syy-yhteyksien ymmärrystä.
- Syventää oppilaiden tietoa itsestään ja heitä ympäröivästä maailmasta.
- Monipuolistaa oppilaiden harrastuksia.
- Antaa mahdollisuuksia luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
- Keskittyä niihin teemoihin ja asioihin, joita jokapäiväisessä koulussa ei syventävästi käsitellä.
- Kotitehtävät täydentävät ja kertaavat tunnilla opittuja asioita.
Työskentelytapojen toteutusmahdollisuuksia
- Oppituntien säännöllisesti toistuva rakenne luo turvallisuuden tunteen, ja on sitä tärkeämpää mitä nuoremmista oppilaista on kyse.
- Työskennellään yhdessä, pareittain tai itsenäisesti.
- Hyödynnetään oppilaiden omaa tietämystä, kokemuksia ja kiinnostuksen kohteita..
- Otetaan opetuksessa kaikki aistit käyttöön: näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaisti.
- Käytetään koko oppikerta, myös välipala ja välitunti, kielen oppimiseen.
- Sisällytetään jokaiseen oppikertaan kielen oppimisen eri osa-alueet: kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen.
- Rohkaistaan ja kannustetaan oppilaita puhumaan suomea myös keskenään.
- Huomioidaan, että työskentelytapojen toteutus on riippuvainen oppilaan kielitaidon tasosta sekä oppilaan iästä, tavoitteista ja suunnitelmista.
- Laaditaan jokaiselle oppilaalle oma Suomen kielen oppimiskansio (portfolio), johon oppilas kerää harjoitustöitään, kirjoitelmiaan ja pitää oppimispäiväkirjaa sekä arvioi omaa edistymistään. Myös opettaja antaa palautetta oppilaan edistymisestä. OPPIMISKANSIO --> CV. Kuka minä olen? Taustatiedot. Oma osaamiseni. <--> HOPS. Opiskelun tavoitteet. Opiskelun suunnittelu. Opiskelutaidot. --> OPPIMISPÄIVÄKIRJA. Oman oppimisen pohdiskelu. Itsearviointi. Mitä? Miksi? Miten? --> TYÖKANSIO. Omat harjoitustyöt. Opetusmateriaali. Muu oheismateriaali. <-- PALAUTE. Opettajan/kurssitoverin antama arvio/palaute. ---->> NÄYTEKANSIO. Omat valmiit työt.
- Nuorten opettamiseen voitaisiin soveltaa lähiopetuksen lisäksi myös etäopetusta esim. verkon tai sähköpostin avulla, jos nuorten osallistumista ja aktiivisuutta voitaisiin siten motivoida ja kannustaa.
1 KIRJOITTAMINEN
Kirjoitusharjoitukset kehittävät kielen hahmottamista ja ymmärtämistä. Oppitunneilla voidaan kirjoittaa esimerkiksi työkirjaan, vihkoon tai julisteisiin. Harjoitukset voivat luokkatasosta riippuen olla kirjaimia, tavuja, sanoja, lauseita, valmiiden tekstien uudelleen kirjoittamista ("kopiointeja"), saneluja, viestejä, tarinoita tai mielipiteitä. Kirjoitusharjoituksia voi tehdä myös pareittain tai ryhmissä tai esimerkiksi niin, että edellisen oppilaan kirjoittamaan lauseeseen kirjoitetaan jatkoa, ja lopulta muodostuu monen oppilaan kirjoittama yksi yhteinen tarina.
2 LUKEMINEN
Luetaan erilaisia tekstejä ääneen, itsekseen, parille tai opettajalle. Tekstit voivat olla kirjoja, lehtiä, vitsejä, ohjeita, reseptejä… Mitä vain ikinä keksiikin. Lukuharjoitusten jälkeen opettaja tai oppilaat voivat keksiä tekstistä kysymyksiä, joihin vastataan. Näin saadaan artikulaatio- ja lukuharjoituksen lisäksi harjoitusta luetunymmärtämisessä. Kun oppilaat sanelevat toisilleen, tulee harjoiteltua tarkaa ääntämistä.
3 KESKUSTELEMINEN JA KERTOMINEN
Oppitunneilla keskustellaan opettajan ohjaamana, ryhmissä, pareittain tai vapaasti jutustellen. Erilaisia aiheita voi olla oppilas itse, mielipiteet, päivän tapahtumat, ajankohtaisuudet, päivän tapahtumat, sadut ja vitsit. Saduttaminen.
4 KUUNTELEMINEN
Oppitunneilla kuunnellaan opettajan lukemaa tekstiä tai äänitettä. Sama teksti kuunnellaan muutama kerta, jonka jälkeen muodostetaan taas kysymyksiä oppilaille. Tunneilla voidaan kuunnella myös haastatteluja, oppilaiden kuulumisia ja tarinoita, arvoituksia jne. Kuunteluharjoitukset tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja ovat tärkeitä oppilaiden kuullunymmärtämisen kehittämiseksi.
5 ASKARTELEMINEN
Askarrellaan ja piirretään johonkin tiettyyn teemaan liittyen. Tunnilla voidaan esimerkiksi kuvittaa tarinoita tai tehdä sarjakuvia, tai askarrella johonkin suomalaiseen juhlapyhään liittyvä "esine" (virpomisvitsa, joulukuusen koriste, sampo, vappuviuhka jne…) .
6 VERTAILEMINEN
Vertailuharjoitukset auttavat oppilasta tunnistamaan ja erottamaan kunkin maan tunnusomaisia piirteitä. Vertailu voi kohdistua esimerkiksi Suomen ja oppilaan tämän hetkisen kotimaan kulttuuriin, tapoihin, ilmastoon, kieleen…
7 TIEDON KERÄÄMINEN / ETSIMINEN
Etsitään itse tietoa Suomesta ja suomalaisista tavoista. Kysytään kotoa, sukulaisilta tai tuttavilta. Käytetään hyväksi tietokirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä ja Suomeen liittyviä televisio-ohjelmia. Etsitään tietoa internetistä, tai leikitään reportteria, ja kerätään tietoa sukulaisia ja tuttavia haastatellen. Tutkiessaan ja etsiessään tietoa lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan.
8 LEIKKIMINEN / PELAAMINEN
Leikillä ja saduilla on jo varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Erilaiset leikit ja pelit luokassa ja ulkona vievät pois "koulumaisesta" oppimisesta. Tunneilla voidaan pelata erilaisia kortti-, lauta ja muistipelejä, hirsipuuta tai tietokilpailuja. Sopivia leikkejä ovat esimerkiksi laiva on lastattu, sekä erilaiset perinne- ja roolileikit. On hyvä muistaa, että: "Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään." Leikit ja pelit kuuluvat myös isojen ryhmään.
9 NÄYTTELEMINEN
Lapset pitävät tarinoista myös näyteltyinä. Oppilaat voivat näytellä arkitilanteita, omia juttujaan tai näytelmiä. Näytelmä voidaan myös käsikirjoittaa itse, jolloin luottamus omiin kykyihin ja itsensä ilmaisemiseen kasvaa. Näytellessä ujotkin oppilaat voivat käyttää suomen kieltään vapaammin: Heillä on rooli, jonka taakse itse voi "piiloutua".
10 LAULAMINEN
Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn ja riimittelyyn. Myös hassut ja täysin merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellistä tietoisuutta. Lauletaan tuttuja lauluja joko tutuin tai uusin sanoin. Taputetaan ja rytmitetään tavuja. Loruillaan ja hyräillään. Laulun avulla jopa jotkin ilmaisutavat ja lauserakenteetkin saattavat painua syvälle oppilaan mieleen.
11 MIETISKELEMINEN
Ollaan ihan hiljaa, ja mietitään jotakin teemaa. Millaisia asioita oppilaan mieleen tulee? Oppilas voi ne piirtää tai kirjoittaa, sekä esitellä ja kertoa muille mietiskelyn päätyttyä.
12 JO OPITUN KERTAAMINEN
Vanha sanonta "Kertaus on opintojen äiti" pitää paikkansa, eikä sitä kannata suomikoulussakaan unohtaa. Silmät suurina
13 ETÄOPETTAMINEN
Sähköpostin tai moodle-alustojen avulla.
Esimerkkejä Suomikoulujen arjesta löytyy osoitteesta: http://aihio.sipooinstituutti.net/ilmo/?1093
1. Opetusta ja oppimista ohjaavia asiakirjoja. Arviointi.
http://www.stakes.fi/varttua/vasu_/vasuasiakirja.htm
http://www.stakes.fi/varttua/vasu_/VASU-toinen painos.pdf
Arviointi
Eurooppalainen Viitekehys:
http://www.uta.fi/laitokset/kielikeskus/index.html
http://www.uta.fi/laitokset/kielikeskus/CEF/viitekehys.htm
2. Lapsille sopiva materiaali
LukiLuukas, http://www.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas ( Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksista kärsiville oppijoille suunnattu interaktiivinen harjoitussivusto (Opetushallitus).)
http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla02/komu/index.html ( Alman ja Olivian sivut )
http://www.satunetti.fi (satujen kuuntelua pienimmille)
http://jkk.mll.fi/leikkipaikka_intro.php?dir=/leikkipaikka (leikkiehdotuksia pienille, Mannerheimin lastensuojeluliitto)
Joka lapsen luontopolku:(http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/luontopolku/index.htm) loruja, tekemistä ja perinnettä luonnosta.
3. Nuorille sopiva materiaali
http://www.yle.fi/opinportti/supisuomea
http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners?
http://cc.oulu.fi/~mkarjala/soh2/
http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/Finnish.html
http://www.ddg.com/LIS/InfoDesignF97?/paivir/finnish/sitemap.html
http://www.lukukeskus.fi (kirjallisuutta, lukuharrastuksen edistämistä, lisälinkkejä)
http://www.koulukino.net (oppimateriaalia: elokuvat ja videot mediakasvatuksen välineenä)
http://www.openet.fi/astel ( Astel on välinee fysiikan ja kemian oppimiseen. Multimediallinen kokonaisuussisältää tekstiä, äänitiedostoja, kuvasarjoja, animaatiota ja pelejä)
4. Opetukseen sopivat ja suositeltavat kirjat ja materiaali.
Eichorn, Lehtimaja, Voipio: Tekstitulkki ja Lisäsivut, Laatusana Oy, Kesälukioseura 2001 ja 2005
Silfverberg, White: Supisuomea, YLE, Oy Finn Lectura Ab 2003
Silfverberg, White: Supisuomea CD, YLE, Oy Finn Lectura Ab
Sovijärvi: Supisuomea DVD, YLE opetusohjelmat 2003
White: Suomen kielioppia ulkomaalaisille, Oy Finn Lectura Ab 1997
White: From Start to Finnish, A Short Course in Finnish, Oy Finn Lectura Ab 2005
The Ministry for Foreign Affairs: FINFO Bulletins
5. Lapsille suositeltavat kirjat. Kaunokirjallisuus. Videot.
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen Pippurimylly, WSOY 1991
6. Nuorille suositeltavat kirjat. Kaunokirjallisuus. Videot.
Lehtinen, Tuija: Sara@crazy mail.com, Otava 2001
Lehtinen, Tuija: Mahdoton yhtälö, Katuhaukat, Otava 2002
Parkkinen, Jukka: Suvi Kinos ja puuttuva rengas, WSOY 1999
Helsingin kaupungin kirjaston sivut, kirjavinkkejä lapsille ja nuorille http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml
Tavoitteet sisällöt ovat OPSin konkreettisin osa. Niissä määritellään ikäryhmittäin opetuksen tavoitteita sekä sisältöjä, joilla näihin tavoitteisiin on mahdollista päästä. Kaikki tätä osaa ennen tehty työ konkretisoituu näiden tavoitteiden ja sisältöjen kautta arkiseksi koulutyöksi. Tähän asti on puhuttu miten ja tämä osa vastaa kysymykseen mitä. Tavoitteisiin ja sisältöihin opettaja palaa jatkuvasti suunnitellessaan opetusta. Johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti vuosi vuodelta etenevä opetus vaatii sunnitelman mitä tavoitteita edistetään minäkin vuonna ja mitkä sisällöt ovat sopivia millekin ryhmälle. Siihen toivomme tästä osasta löytyvän apua.
Vasemmalta löytyy ikäryhmittäin linkit koulutusryhmän määrittelemiin tavoitteisiin ja sisältöihin. Viereiseen tekstikenttään voi kirjata oman koulun (tai ryhmän) OPSin tavoitteet ja sisällöt. Tämän jälkeen opetussuunnitelma onkin valmis! Tiedätte mitä opetatte, mitä sillä tavoittelette ja tiedätte myös kuinka opetatte ja mikä on työnne tavoite sekä arvopohja.
Suomalaisen OPS:n perusteet
Eurooppalainen viitekehys
Äidinkielenomainen suomi
Yleistavoitteena on lasten mielenkiinnon herättäminen ja ylläpitäminen suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan. Tärkeää on antaa lapsille onnistumisen elämyksiä kielitaustasta ja tasosta riippumatta ja tätä kautta edesauttaa lapsen terveen itsetunnon kehittymistä.
Lapsi oppii
- uusia sanoja, loruja, hokuja ja käsitteitä sekä ymmärtää niiden merkityksen
- jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa, esim. viikonpäivät, vuodenajat, värit, sää, numerot, kirjaimet
- rytmittämään sanoja, esimerkiksi taputtamaan oman nimensä
- käyttämään rohkeasti osaamaansa suomea (yksikin sana on paljon!)
- kertomaan päivän tapahtumista tai muista hänelle tärkeistä asioista (-> ko. teeman käsittelyä voidaan jatkaa ryhmässä)
- vastaamaan ja tekemään kysymyksiä
- käyttämään ongelmanratkaisutaitojaan, esim. totta/tarua, vertailu/päättely, erilainen/samanlainen, enemmän/vähemmän, luokittelu/järjestykseen asettaminen
- kirjoittamaan oman nimensä
- tuntemaan suomalaista lastenkirjallisuutta
- tuntemaan suomalaista kulttuuria, tapoja ja perinteitä kuunnellen, katsellen, tarkkaillen, osallistuen ja ihmetellen sekä erilaisten toimintojen kautta (laulut, leikit, sadut, askartelut)
Yleistavoitteena on lasten oman kokeilunhalun ja uteliaisuuden tukeminen sekä rohkaiseminen uusien asioiden kohtaamiseen ja kokeilemiseen sekä uusien taitojen oppimiseen.
Lapsi oppii
- hieno- ja karkeamotoriikkaa sekä oman kehon hallintaa erilaisten harjoitusten ja leikkien kautta
- noudattamaan ryhmän sääntöjä ja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti
- oikean kynäotteen ja saksien käyttötaidon
- omatoimisuutta (esim. wc:ssä käynti, pukeutuminen)
- hyvää hygieniaa (esim. käsien pesu ennen ruokailua
Yleistavoitteena on lasten sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen, ryhmään kuulumisen tunteen vahvistaminen ja ystävyyssuhteiden rakentaminen.
- tulemaan mielellään Suomi-kouluun ja osallistumaan opetukseen koko koulukerran ajan ilman vanhempia
- osallistumaan aktiivisesti ryhmän toimintaan (leikkeihin, lauluihin ym.)
- luomaan kontakteja toisiin lapsiin ja aikuisiin
- kuuntelemaan luettua tai kerrottua tarinaa
- kuuntelemaan muita, odottamaan vuoroaan ja kehittämään yhteistyötaitojaan
- ilmaisemaan omia tunteitaan ja mielipiteitään sekä käsittelemään niitä yhdessä toisten kanssa
- ottamaan toiset huomioon ja auttamaan tarvittaessa
- arvostamaan omaa ja toisten työtä
- kunnioittamaan toisten mielipiteitä, hyväksymään erilaisuutta ja selvittämään riitoja
- sisäistämään hyviä tapoja ja ymmärtämään niiden merkityksen (esim. kiittäminen, tervehtiminen, anteeksiantaminen ja -pyytäminen)
- voittamaan ja häviämään leikeissä ja peleissä (yksin tai joukkueena)
Kaikissa sisällöissä tulee lähteä liikkeelle lapsen osaamisesta ja kielellisistä kyvyistä, huomioiden mahdollisuuksien mukaan lapsen kulloisetkin herkkyyskaudet.
Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden, ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla.
Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon.
Opetuksen toteuttamisessa on oleellista opetettavien asioiden tärkeys oppilaan kannalta,
* oppimistehtävien ja oppilaan kykytason vastaavuus
* oppimisen eteneminen sopivin askelin (herkkyyskaudet huomioiden)
* asioiden toistaminen, kertaaminen ja tutuksi tekeminen
* opetuksen konkreettisuus
* oppilaan kykytasolle sopiva kommunikointitapa
* jatkuva arviointi ja tavoitteiden tarkistaminen yhteistyössä oppilaan vanhempien kanssa
* oppimistilanteissa lapsella on aina aktiivinen rooli ja teemojen valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun
- Luki-Luukas, http://www.yle.fi/opinportti/mediakompassi/ ( Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksista kärsiville oppijoille suunnattu interaktiivinen harjoitussivusto (Opetushallitus).) - http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla02/komu/index.html ( Alman ja Olivian sivut ) - http://www.satunetti.fi (satujen kuuntelua pienimmille) - http://jkk.mll.fi/leikkipaikka_intro.php?dir=/leikkipaikka (leikkiehdotuksia pienille, Mannerheimin lastensuojeluliitto)
- Järjestää opetus niin, että lapselle syntyy halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään mahdollisimman monipuolisesti suomen kielellä
- Mielenkiinnon herättäminen suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan. Ylläpitää suomen kieltä, antaa Suomi-tietoutta sekä vaalia perinteitä (oppilaiden tutustuttaminen suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin)
- Motivoida oppilasta olemaan ylpeä kaksikielisyydestään ja kaksikulttuurisuudestaan ja arvostamaan suomalaista kulttuuria.
- Tukea ja rohkaista oppilaan vanhempaa siinä pitkäjänteisessä ja vaativassa työssä, joka tähtää oppilaan kaksikielisyyteen tai suomen kielen taitojen ja kulttuurin tuntemuksen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä antaa vinkkejä koulun kontaktituntien ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja tiedon etsimiseen
- Suomalaisen identiteetin vahvistaminen
- Korvan ja silmän sekä käden ja silmän yhteistyön kehittäminen
- Laajentaa sanavarastoa ja monipuolistaa kielellistä, sekä suullista että kirjallista, ilmaisua
- Kehittää luovaa ajattelua ja päättelykykyä
- Opettaa hyviä tapoja ja omatoimisuutta
- Kaikessa opetuksessa pyritään ottamaan huomioon sekä oppilaan ikätaso että kielitaidon taso
- Oppilaiden taitotasotavoite tässä ikäryhmässä on noin A1.2.-A2.1. Oppilasta arvioidessa tulee kuitenkin huomioida oppilaan henkilökohtaiset lähtökohdat kielen oppimiselle
- Osaa suomalaiset aakkoset
- Osaa yhdistää äänne ja kirjain, muodostaa kirjaimista tavuja, tavuista sanoja ja sanoista lauseita. Oppii erottamaan äänteen pituudet
- Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Hän pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia
- Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita
- Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista
- Kehittää taitoa kuunnella ja puhua
- Kehittää taitoa kysyä ja vastata
- Osaa tehdä eron suomalaisen painotuksen ja ympäristökielen painotuksen välillä
- Oppii ymmärtämään lukemaansa (myös itselle ennen tuntematonta tekstiä) ja osaa tehdä siitä omia johtopäätöksiä
- Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset)
- Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista
- Mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen ja kehittäminen
- Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit)
- Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.
- Kehittää ryhmä- ja yhteistyötaitoja
- Kulttuurisidonnaiset tilanteet, kuten tervehtiminen, anteeksi pyytäminen, kiittäminen; omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen; kuulijan huomioon ottaminen keskusteluissa
- Arkipäivän puhekielen harjoitteleminen; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella
- Keskustelut erilaisissa ryhmissä: omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista kertominen, kysymysten esittäminen
- Osallistuu sosiaalisiin leikkeihin ja pelata pelejä ja osallistuu mielikuvitusleikkeihin
Harjoitellaan kirjoittamista esimerkiksi työkirjaan, vihkoon tai julisteisiin. Harjoitellaan kirjaimien, sanojen ja lauseiden kirjoittamista. Kieliopista opetellaan aakkoset (suomenkieliset ja vieraskieliset), isot ja pienet kirjoituskirjaimet, aakkosjärjestys, vokaalit ja konsonantit, pitkä vokaali ja geminaatta. Opetellaan myös iso ja pieni alkukirjain, äänne, tavu, sana, lause sekä piste, kysymys- ja huutomerkki, kysymys- ja yhdyssanat. Sanaluokista tarkastellaan substantiivejä, adjektiivejä, numeraaleja ja verbejä. Oppikirjana voi käyttää esimerkiksi Huovi, Sainio, Louhi: Salainen aapinen ja Salaisen Aapisen tehtäväkirja, Huovi: Iloinen Aapinen ja siihen liittyvää harjoituskirjaa. Kieliopin alkeisiin perehdyttävä Minä ja Suomi-sarjan kirja Vaijärvi, Moilanen, Leiwo, Peltonen, Ruuska: Minä ja Suomi: Ovi seikkailuun
Harjoitellaan peruslukutaitoa lapsen kielellinen kehitys ja ikätaso huomioon ottaen. Luetaan lyhyitä, helppoja ikäluokkaan sopivia tekstejä ääneen, pareittain tai opettajalle. Opetellaan tavuttamaan sanoja. Materiaalina hyväksi havaittuja kirjoja ovat Salainen Aapinen, Salaisen Aapisen lukukirja, Salainen Maa (esiopetukseen), Iloinen Aapinen, siihen liittyvä lukukirja ja Aamu-sarjan kirjat sekä Huovi, Sivula, Louhi: Salaisia taikoja -lukemaanoppimispaketti (kirja ja CD)
Oppitunneilla keskustellaan opettajan ohjaamana, ryhmissä, pareittain tai vapaasti jutustellen. Erilaisia aiheita voi olla oppilas itse, mielipiteet, päivän tapahtumat, ajankohtaisuudet, päivän tapahtumat, sadut ja vitsit. Saduttaminen.
Oppitunneilla kuunnellaan opettajan lukemaa tekstiä tai äänitettä. Sama teksti kuunnellaan muutamaan kertaan, jonka jälkeen muodostetaan taas kysymyksiä oppilaille. Tunneilla voidaan kuunnella myös haastatteluja, oppilaiden kuulumisia ja tarinoita, arvoituksia jne. Kuunteluharjoitukset tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja ovat tärkeitä oppilaiden kuullunymmärtämisen kehittämiseksi. Suomalaiseen lastenkirjallisuuteen (satuihin ja tarinoihin) perehtyminen kuuntelemalla ja itse lukemalla. Kirjoina hyviä mm. Hannele Huovi; kuvitus Jukka Lemmetty: Iloinen matka; Iloisen aapisen satuja ja Hannele Huovi; kuvitus; Kristiina Louhi: Salainen Aapinen: Sadut
Askarrellaan ja piirretään johonkin tiettyyn teemaan liittyen. Tunnilla voidaan esimerkiksi kuvittaa tarinoita tai tehdä sarjakuvia, tai askarrella johonkin suomalaiseen juhlapyhään liittyvä "esine" (virpomisvitsa, joulukuusen koriste, sampo, vappuviuhka jne…). Opettaa myös suomalaisia käsityötaitoja (käsin ompelu, virkkaaminen ja neulominen)
Vertailuharjoitukset auttavat oppilasta tunnistamaan ja erottamaan kunkin maan tunnusomaisia piirteitä. Vertailu voi kohdistua esimerkiksi Suomen ja oppilaan tämänhetkisen kotimaan kulttuuriin, tapoihin, ilmastoon, kieleen. Asuinmaan/Suomen karttaan tutustuminen (naapurimaat) ja luonto: eläimistö ja kasvisto, pääkaupunki, presidentti, kansallislaulu, lippu, raha, kieli. .
Suomalaiset juhlat (Kalevalanpäivä, pääsiäinen, vappu, joulu, uusi vuosi. . .) ja tavat (laskiainen, virpominen, vappu. . .), suurmiehet (Aleksis Kivi, Runeberg, Elias Lönnrot ja paikalliset perinteet.
Hyväksi havaittuja oppikirjoja ovat mm. Karhiola, Surojegin, Happonen: Ympäristöretki 1-2 (ympäristö- ja luonnontietosarja, Otava) sekä Koulun Ympäristöoppi 1-2 sekä Ylli 1 ja Ylli 2. Riitta Poutun: Talintintin siivellä: omat luontohavaintoni -kirjan avulla voi tarkkailla luonnon tapahtumia ja tehdä omia luontohavaintoja. Opettajan käsikirjana kulttuuri- ja perinnetietoon on mainio Satu Aallon toimittama: Suuri perinnekirja: suomalaisia juhlaperinteitä ennen ja nyt, samoin Helakisa, Lumme, Mikkanen: Suomen lasten juhlakirja.
Etsitään itse tietoa Suomesta ja suomalaisista tavoista. Kysytään kotoa, sukulaisilta tai tuttavilta. Käytetään hyväksi tietokirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä ja Suomeen liittyviä televisio-ohjelmia. Etsitään tietoa internetistä vanhempien opastuksella ja kerätään tietoa sukulaisia ja tuttavia haastatellen. Tiedonhankitaprojektit erilaisiin aiheisiin kuten suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja elämään liittyen. Tutkiessaan ja etsiessään tietoa lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan.
Leikillä ja saduilla on jo varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Erilaiset leikit ja pelit luokassa ja ulkona vievät pois "koulumaisesta" oppimisesta. Tunneilla voidaan pelata erilaisia kortti-, lauta ja muistipelejä, hirsipuuta tai tietokilpailuja. Sopivia leikkejä ovat esimerkiksi laiva on lastattu, sekä erilaiset perinne- ja roolileikit. On hyvä muistaa, että: "Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään." Leikit ja pelit kuuluvat myös isojen ryhmään.
Lapset pitävät tarinoista myös näyteltyinä. Oppilaat voivat näytellä arkitilanteita, omia juttujaan tai näytelmiä. Näytelmä voidaan myös käsikirjoittaa itse, jolloin luottamus omiin kykyihin ja itsensä ilmaisemiseen kasvaa. Näytellessä ujotkin oppilaat voivat käyttää suomen kieltään vapaammin: Heillä on rooli, jonka taakse itse voi "piiloutua".
Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn ja riimittelyyn. Myös hassut ja täysin merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellistä tietoisuutta. Lauletaan tuttuja lauluja joko tutuin tai uusin sanoin. Taputetaan ja rytmitetään tavuja. Loruillaan ja hyräillään. Laulun avulla jopa jotkin ilmaisutavat ja lauserakenteetkin saattavat painua syvälle oppilaan mieleen. Musiikissa on ollut käytössä Cederlöf, Pohjola, Teivainen: Piiri pien pyörii, Koulun musiikkia 1-2 ja Musikanttia 1-2. Hannele Huovi, sanoitus; Soili Perkiö, sävellys: Salaisen aapisen kirjainlaulut ja säestykset (äänite) ja Anneli Ylängön kokoama lähes viisisataasivuinen laulu-, runo- ja lorukokoelma: Laulaen ja loruillen suomea oppimaan.
Teemoiksi sopivat mm. vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat. Ilmasto ja ilmaston vaihtelut, sää, tapahtumat luonnossa. Ajankohtaiset tapahtumat (esim. presidentinvaalit, talviolympialaiset, luonnon katastrofit) Minäkuva: syntyminen, kasvaminen, kehittyminen, vanheneminen, kuoleminen. Perehdytään matkailuun liittyvään sanastoon (esitteet, opastaminen, kysyminen, puhelimella asiointi,ostaminen/myyminen). Harrastukset ja vapaa-aika sekä nykyajan tekniikka (tietokoneet ja matkapuhelimet)
Hyödyllisiä verkkolinkkejä
* Sivusto opettajan käyttöön: kirjalistoja oppikirjoista, kielioppikirjoista, suomi vieraana kielenä -materiaalista ja muista oppimateriaaleista: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/suomen/oppimateriaali.htx
* Esittelyjä ja hintatietoja opetusmateriaaleista sekä nuorten- ja lastenkirjoista: http://www.lastenkeskus.fi/lastenkirjat.php
* www.edu.fi ? Maahanmuuttajien koulutus ? Suomi toisena kielenä ? Materiaalia suomen kielen opetukseen, josta löytyy myös kommentoitu luettelo maahanmuuttajien suomen kielen oppi- ja tukimateriaaleista eli luettelo oppimateriaaleista opettajille (sekä aikuisopiskelumateriaalia).
* Kielitaidon arviointiin oiva apuväline http://www.dialang.org/intro.htm
* Lyhyehköjä luetunymmärtämistehtäviä, oikeinkirjoitusta, pieniä kielioppitehtäviä, suomi toisena kielenä -oppimateriaalia ja hyödyllistä tietoa opettajalle: http://www.mopedkoulu.fi/
* Kielioppitehtäviä ala-asteikäisille: http://www.koulukanava.fi/kielentaito.htm
* Lukemisen ja kirjoittamisen viorovaikutteinen harjoitussivusto lapsille: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas/
* Täällä voi kuunnella suomenkielisiä satuja: http://www.satunetti.fi/
* Helsingin kaupunginkirjaston luku- ja kirjavinkkejä lapsille: http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/lukuvinkit.htm
* Lasten vuorovaikutteinen virtuaalisatuseikkailu ja tietokonepeli: http://www.cs.uta.fi/kukakumma/
* Kirjallisuutta, lukuharrastuksen edistämistä ja lisälinkkejä http://www.lukukeskus.fi
* Tietoa Kalevalasta http://www.cc.jyu.fi/%7Ehemavais/kalevala/taustatiedot.htm
* Mielenkiintoinen matka lapsille suomalaisen taiteen maailmaan Valtion taidemuseon sivuilla: http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/children/cont/
* YLE:n Luonnossa-ohjelman kotisivuilla on Suomen luontoon ja eläimiin liittyviä videoklippejä, tietoiskuja, kysymyksiä ja kilpailuja: http://www.yle.fi/luonnossa/frame.html
* Ympäristökysymysten käsittelyä lapsille sopivassa muodossa EU:n tuottamana: http://europa.eu.int/comm/environment/youth/pdf/benf_fi.pdf
* Virtuaalilautapeli äänitehostein, jossa tutustutaan maatilan elämään ja eläimiin: http://3tratkaisut.fi/maatilapeli/peli.html
Joka lapsen luontopolku: loruja, tekemistä ja perinnettä luonnosta.
* Täältä kuulet Ellan ja Aleksin suositut lastenlaulut ja samalla voit myös pelata musiikkiin liittyviä pelejä: http://www.ellajaaleksi.fi/
* Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuttuja ja vähän uudempiakin leikkejä ja ryhmäpelejä pienille ja isommille: http://jkk.mll.fi/leikkipaikka_intro.php?dir=/leikkipaikka
* Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston sivuilla esitellään erilaisia lasten leikkejä ja pelejä eri puolilta maailmaa: http://global.finland.fi/lapsille/pelit
* Mauri Kunnaksen Kunnaslandiasta löytyy erilaisia lapsille sopivia tehtäviä ja pelejä: http://www.maurikunnas.net
* YLE:n Kouluportti tarjoaa opetusohjelmia, pelejä, askartelua ja tehtäviä lapsille: http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/
* Pelejä, ohjelmia, monenlaista toimintaa: www.yle.fi/lapset
* Ankkamaista puuhaa lapsille ja vähän vanhemmillekin: www.akuankka.fi
* Vanha tuttu Koululainen-lehti sisältää mm. kirjekaveri-ilmoituksia, vitsejä, pelejä, nettilehden, leivontaohjeita: www.koululainen.fi
* Materiaaleja ja esittelyjä suomalaisista elokuvista www.koulukino.net
* Verkkolehtiä kaikenikäisille http://www.yle.fi/lehtihuone/
Tukea oppimista luokan ulkopuolella luomalla yhdessä oppilaan ja tämän vanhempien kanssa kontaktiopetusta laajempia oppimisympäristöjä ja kielen oppimistilanteita sekä antamalla siihen työkaluja.
Motivoida oppilaita suomen kielen käyttämiseen ja taidon edelleen kehittämiseen tulevia vuosia ajatellen. Sitouttaa oppilaiden vanhemmat kielitaidon säilyttämiseen, jotta he omalta osaltaan loisivat lapselleen mahdollisuuden suomen kielen oppimiseen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen.
Tavoitteiden asettamisen perustana on oppilaan olemassa oleva osaaminen ja kielelliset kyvyt. Niiden pohjalta luodaan yksilölliset, realistiset tavoitteet.
Puhutun ja kirjoitetun kielen erottaminen. Keskeiset suomen kielen rakenteet, kuten äänteen kesto, astevaihtelu, sanaluokat, sijamuotojen käyttö sekä verbien persoona- ja aikamuodot sanoman merkityksen kannalta.
Kirjoitus- ja äännejärjestelmä; sana, lause, virkesidoksisuus.
Oppilaan sujuvan luku- ja kirjoitustaidon edelleen kehittäminen. Oppilas osaa lukea ja kirjoittaa oman elinympäristönsä arkisanastoon perustuvaa ja tarkoitukseen sopivaa tekstiä. Oppilaalle kehittyy realistinen käsitys omasta kielitaidostaan.
2. Opetuksen psykomotoriset tavoitteet:Oppilas osaa tehdä tiedonhankintaa sen eri muodoissa. Hän oppii käyttämään suomenkielisiä oppi- ja sanakirjoja, aikakaus- ja sanomalehtiä sekä Internetsivuja. Oppilas rohkaistuu käyttämään uusia sanoja ja lauserakenteita omissa tuotoksissaan.
Oppilas pystyy hyvin seuraamaan ja ymmärtämään tavallista asiasanastoa sisältävää yleispuhekieltä. Oppilas ymmärtää suomenkielistä puhetta niin, että hän kykenee tyydyttämään konkreetit tarpeensa.
Oppilas osaa esittää pienen kuvauksen lähipiiristään ja sen arkisista tapahtumista. Hän pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Oppilaan puhe on suhteellisen sujuvaa ja ääntäminen ymmärrettävää eivätkä mahdolliset katkokset tai virheet haittaa huomattavasti puheen ymmärrettävyyttä.
Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja; useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita.
Tavoitteena on oppilaan luetun ymmärtämisen edelleen kehittyminen kohti mekaanista, sujuvaa ja ymmärtävää lukutaitoa. Hän oppii hakemaan pääasiat ja ymmärtää ne muutaman kappaleen pituisista arkisanastoon perustuvista teksteistä (esim. mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut, käyttöohjeet, pikku-uutiset, kertomukset). Hän osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksen niiden kieliasusta ja kontekstista.
Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.
Oppilas osaa kirjoittaa lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen nykyisistä ja menneistä tapahtumista ja toimista sekä henkilökohtaisista kokemuksista ja elinympäristönsä arjesta (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, sähköpostit, tekstiviestit, puhelinviestit). Hän osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Vaikka kirjoitettu teksti olisi kömpelöä, se on ymmärrettävää.
Tietokoneella kirjoittamisen harjoittelua, kymmensormijärjestelmään tutustuminen.
Oppilas osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hän hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa, vapaassa puheessa. Vaikka virheitä esiintyisi yhä perusrakenteissakin, se ei haittaa viestin ymmärrettävyyttä. Oppilas kykenee kertomaan omaan elinpiiriinsä liittyvistä asioista, esim. perhe, ystävät, koti, koulu, vapaa-aika, omat harrastukset, kulttuuri, urheilu, luonto, asuinmaa ja Suomi.
Oppilas kuulee, lukee ja katselee ikäkautensa ja kielitaitonsa mukaisia kirjoja, kertomuksia, satuja, loruja, tv-ohjelmia, elokuvia, Internetsivuja. Hänen kuvalukutaitonsa kehittyy edelleen (mainokset, elokuvat, Internet).
Oppilas pystyy toimimaan kulttuurisidonnaisissa tilanteissa, kuten anteeksi pyytäminen, kiittäminen, tervehtiminen. Hän kykenee omien tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen sekä ottamaan kuulijan huomioon keskustelussa.
Oppilas osaa toimia ryhmässä.
Suomalaisuuden oppiminen suomalaisen kulttuuriperinnön kautta. Oppilas tietää merkittävimmät suomalaiset merkkihenkilöt (esim. Agricola, Runeberg, Kivi, Lönnrot) sekä suomalaiskansalliset merkkipäivät (esim. itsenäisyyspäivä, Kalevalanpäivä), juhlat (esim. juhannus) ja juhlapyhät (esim. joulu, pääsiäinen) niihin kuuluvine tapoineen.
Kaikissa sisällöissä tulee lähteä liikkeelle oppilaan osaamisesta ja kielellisistä kyvyistä
Kontaktiopetusta laajempi oppimisympäristö voidaan luoda mm. seuraavilla tavoilla: Internet, kirjat, lehdet, elokuvat, perhe, suomenkielinen yhteisö, kesäleirit.
Arviointi on oppimisprosessin oleellisena, jatkuvana osana: opettajan antama palaute, vanhempien kanssa keskustelut, itsearviointi ja vertaispalaute. Tavoitetaitotaso on A.1.- B.1. riippuen mm. oppilaan suomalaisista kontakteista. Oppilaan arviointi on yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Arviointi tapahtuu suhteessa tavoitteisiin, ei muiden oppilaiden edistymiseen.
Sisältöjä ja menetelmiä, jotka palvelevat OPS:n tavoitteita:
Sanaluokat ja niiden taipuminen, äänteen keston, astevaihtelun ja sijamuotojen käytön merkitystä sanoman ymmärrettävyyden kannalta, verbien persoona- ja aikamuodot; puhutun ja kirjoitetun kielen ero. Diftongit, kaksoiskonsonantit ja-vokaalit. Riimitys, sanavaraston kasvatus synonyymeillä.
Rakenteet opitaan mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen lomassa niin, että ei tule kieliopin "pänttäämistä". Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn ja riimittelyyn. Myös hassut ja täysin merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellistä tietoisuutta. Loruillaan ja hyräillään, taputetaan ja rytmitetään tavuja. Tuttuja lauluja joko tutuin tai uusin sanoin. Laulun avulla ilmaisutavat ja lauserakenteet saattavat painua syvälle oppilaan mieleen.
Vanha sanonta "Kertaus on opintojen äiti" pitää paikkansa, eikä sitä kannata suomikoulussakaan unohtaa.
Kirjoittamisen opettamisen menetelmiä
Harjoitukset voivat luokkatasosta riippuen olla kirjaimia, tavuja, sanoja, lauseita, valmiiden tekstien uudelleen kirjoittamista ("kopiointeja"), saneluja, viestejä, tarinoita tai mielipiteitä. Tuotokset voivat olla esim. uutislehtisiä, kirjeenvaihtoa kummikoulun kanssa, sähköposteja, näytelmiä.>
Kirjoitusharjoitukset kehittävät kielen hahmottamista ja ymmärtämistä. Oppitunneilla voidaan kirjoittaa esimerkiksi työkirjaan, vihkoon tai julisteisiin. Oppilas harjaantuu kirjoittamaan oman elinympäristönsä sanastoon perustuvaa ja tarkoitukseensa sopivaa tekstiä.
Lukemisen opettamisen menetelmiä
Luetaan erilaisia tekstejä ääneen, itsekseen, parille tai opettajalle. Tekstit voivat olla kirjoja, lehtiä, vitsejä, ohjeita, reseptejä… Mieluiten oikeasta elämästä. Lukuharjoitusten aikana opettaja tai oppilaat tekevät tekstistä kysymyksiä, ennakointeja, johtopäätöksiä ja tiivistävät olennaisia ajatuksia. Näin tulee harjoiteltua luetunymmärtämistä. Artikulointia, tarkkaa ääntämistä ja oikeinkirjoitusta voidaan kehittää saneluharjoituksilla opettajan johdolla, tai oppilaat voivat sanella toisilleen.>
Kirjoitusharjoituksia voi tehdä myös pareittain tai ryhmissä tai esimerkiksi niin, että edellisen oppilaan kirjoittamaan lauseeseen kirjoitetaan jatkoa, ja lopulta muodostuu monen oppilaan kirjoittama yksi yhteinen tarina. Tai tehdään vertaispalautteen avulla kirjoittamisesta prosessi.
Etäopiskelutaitojen kehittäminen - Internetin käyttö, mm. sähköposti ja moodle-alustat.
Tiedonhankintaa suomenkielisiltä nettisivuilta, oppi- ja sanakirjoista, aikakaus- ja sanomalehdistä sekä haastatteluja tekemällä. Tietosisältöjen ja kielen oppimista voi alkaa kehittää tavoitteellisesti myös kirjallisuuden ja elokuvien avulla.
Ajattelu- ja pohdintataitojen kehittäminen hiljaisen mietiskelyn ja sen tuottamien ideoiden esittelemisen (piirrokset, kirjoittaminen, keskustelu) avulla.
Oppitunneilla kuunnellaan opettajan lukemaa tekstiä tai äänitettä. Sama teksti kuunnellaan muutama kerta, jonka jälkeen muodostetaan kysymyksiä oppilaille. Tunneilla voidaan kuunnella myös haastatteluja, oppilaiden kuulumisia ja tarinoita, arvoituksia, sanomalehtitekstejä, kirjeitä, artikkeleita Internetistä, lauluja, runoja, sanontoja, mahdollisesti tarinoita eri murteilla... Kuunteluharjoitukset tutustuttavat oppilasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja puhekieleen: tämä opitaan erottamaan kirjoitetusta kielestä.
Oppitunneilla keskustellaan opettajan ohjaamana, ryhmissä, pareittain tai vapaasti jutustellen. Erilaisia aiheita voivat olla oppilas itse, mielipiteet, päivän tapahtumat, ajankohtaisuudet, sadut, vitsit, keskustelut parin kanssa valituista aiheista, raportoinnit ja pienet esitelmät oppilaita kiinnostavista ilmiöistä... Nuorempien Suomi-koululaisten saduttamista voitaneen vielä harkita tässä ikäryhmässä.
Ääntämisharjoituksia; esim ou-uo, laulua, riimittelyä.
Luetusta tehdään suullinen ja/tai kirjallinen raportointi. Tekstin aiheeseen johdattelevia ja sen sisältöjä tarkentavat kysymyksiä voivat esittää sekä opettaja että oppilaat toisilleen. Luetusta keskustellaan teemaa laajentaen. Näin harjaantuvat erilaiset lukustrategiat: silmäily, ennakointi, sisältöön syventyminen jne.
Harjoitellaan vitsien, sanaleikkien ja arvoitusten ymmärtämistä: hahmotetaan sanojen monimerkityksellisyyttä, syvennetään kulttuurista tietoutta.
Opitaan erilaisten tekstilajien konventioita: millainen on ruokalista, mainos, uutinen...
Vihkoon kirjoitusta, erilaisia kirjoitustyylejä. Suomalainen tyyppikirjaimisto, suomalaiset kirjaimet - ä ja ö. Tietokoneella kirjoittaminen: Näppäimistöjen erot suomalaisessa tietokoneessa, mahdollisesti kymmensormijärjestelmä.
Erilaisten tekstilajien konventiot: esim. kirjeen ja sähköpostin kirjoittamisen perussäännöt.
Kellonaikojen merkitseminen eri vuorokauden aikoina, järjestysnumeroiden merkitseminen, päivämäärät, numeroiden ilmaisu kirjaimina (=lukusanat). Lapset voivat tehdä omat lukujärjestyksensä suomalaisella tavalla. Menetelmiksi käyvät myös roolileikit ja kilpailut.
Tiedonhankinta esim. tietosanakirjoista, Internetistä. Suomenkielisiä leikkejä ja pelejä, näytelmiä ja lauluja, sarjakuvien ja filmien tekoa. Mietiskelyä ja kertaamista: oppilas ohjataan tarkastelemaan omaa oppimistaan.
3. Opetuksen sosiaalis-affektiiviset tavoitteet:Keskustelua ja kertomista erilaisista aiheista: perhe, ystävät, koti, koulu, vapaa-aika, omat harrastukset, kulttuuri, urheilu, luonto, asuinmaa, Suomi... Roolileikkejä esim. eri ammateista ja asiointitilanteista: kaupassa käynti, linja-automatka.
Kirjoja eri ikäkausille, lastenkirjoista nuorten kirjoihin, elokuvat, sarjakuvat, Internet. Kansalliskirjallisuus, perinteet, kansanmusiikki, -tanssi. Suomalainen lapsille ja nuorille suunnattu nykymusiikki.
Kirjeitä ja sähköpostia sukulaisille Suomeen, puhelinkeskusteluja, chattailua, mesettämistä yms. suomeksi.
Tunteiden ilmaisu ja niistä puhuminen.
Kuvalukutaitoa harjoitellaan mainosten, elokuvien, lehtikuvien ja nettisivujen avulla.
Toiminnallisia ja mielikuvia luovia opetusmenetelmiä: Leikillä ja saduilla on jo varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle, empatia- ja vuorovaikutustaitojen oppimiselle sekä maailmankuvan syntymiselle. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen lajeilla ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Erilaiset leikit ja pelit luokassa ja ulkona vievät pois "koulumaisesta" oppimisesta. Tunneilla voidaan pelata erilaisia kortti-, lauta ja muistipelejä, hirsipuuta tai tietokilpailuja. Sopivia leikkejä ovat esimerkiksi laiva on lastattu sekä erilaiset perinne- ja roolileikit. "Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään." Leikit ja pelit kuuluvat myös isojen ryhmään.
Näytellessä ja roolipeleissä ujotkin oppilaat voivat käyttää suomen kieltään vapaammin: Heillä on rooli, jonka taakse itse voi "piiloutua". Oppilaat voivat näytellä arkitilanteita, omia juttujaan tai näytelmiä. Näytelmä voidaan myös käsikirjoittaa itse, jolloin luottamus omiin kykyihin ja itsensä ilmaisemiseen kasvaa. Näytelmien toteutuksessa voidaan käyttää myös käsi- ja sorminukkeja.
Tapakasvatusta (suomalaista kohteliaisuutta) opetuksen lomassa.
Ryhmätöitä, pelejä, leikkejä.
Ryhmissä voidaan tehdä julisteita Suomen luonnosta (eri vuodenajat) esim. kasveista ja eläimistä. Paperille piirretylle Suomen kartalle asetetaan paikoilleen esim. Suomen huvipuistot, eläintarhat, näköalatornit ym. nähtävyydet tietoineenpaikkakunnan nimen kera.
Vertailuharjoitukset auttavat oppilasta tunnistamaan ja erottamaan kunkin maan tunnusomaisia piirteitä. Vertailu voi kohdistua esimerkiksi Suomen ja oppilaan tämän hetkisen kotimaan kulttuuriin, tapoihin, ilmastoon, kieleen.
Suomalaisuutta opitaan suomalaisen kulttuuriperinnön kautta. Vietetään merkkipäiviä (nimipäivät). Opetellaan tietämään merkittävimmät suomalaiset merkkihenkilöt (esim. Agricola, Runeberg, Kivi, Lönnrot) sekä suomalaiskansalliset merkkipäivät (esim. kalevalanpäivä), juhlat (esim. juhannus) ja juhlapyhät (esim. joulu, pääsiäinen) niihin kuuluvine tapoineen. Myös suomalaiset tavat häihin, kastetilaisuuksiin ym. perhejuhliin liittyen.
Askarrellaan ja piirretään johonkin tiettyyn teemaan liittyen. Tunnilla voidaan esimerkiksi kuvittaa tarinoita tai tehdä sarjakuvia, tai askarrella johonkin suomalaiseen juhlapyhään liittyvä esine (virpomisvitsa, joulukuusen koriste, sampo, vappuviuhka jne…). Askartelu voi olla myös suomalaisen koulun käsityöperinteeseen liittyvä projekti, jota tehdään pieni hetki useana koulukertana peräkkäin (esim. käsinukke, virkkaustyö). Käsityö voidaan antaa myös kotiin joulu- tai kesäloman ajaksi.
Etsitään itse tietoa Suomesta ja suomalaisista tavoista. Käytetään hyväksi tietokirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä, Internettiä, elokuvia ja Suomeen liittyviä televisio-ohjelmia. Leikitään reportteria ja kerätään tietoa sukulaisia ja tuttavia haastatellen. Tutkiessaan ja etsiessään tietoa oppilas tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan.
Kirjakuja 3, Iloinen lukukirja 2, Luonnontiedon kirjoja eri luokka-asteilta Suomesta, Lasten kuvitettu tietosanakirja, Pirkko Leino: Koululaisen sanakirja
Tarinoita, satuja, leikkejä, mukavaa puuhaa:
Mauri Kunnaksen kunnaslandia http://www.maurikunnas.net
Pelejä ja leikkejä eripuolilta maailmaa http://global.finland.fi/lapsille/pelit
Suomen Punainen Risti: Avaruusseikkailu https://www.redcross.fi/tulemukaan/lapsetjanuoret/bobo/
Valio: Pelejä ja herkkuohjeita http://www.valio.fi/lapset
Ella ja Aleksi: lauluja ja pelejä http://www.ellajaaleksi.fi/
Suomen pelastusalan keskusjärjestö: Eksyksissä http://www.spek.fi/eksyksissa/
Alman ja Olivian sivut: http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla02/komu/index.html
Satujen kuuntelua: http://www.satunetti.fi
Leikkejä (Mannerheimin lastensuojeluliitto): http://jkk.mll.fi/leikkipaikka_intro.php?dir=/leikkipaikka /
Koululainen http://www.koululainen.fi/
Aapeli: monenlaisia pelejä http://www.aapeli.fi
Habbo: Pelimaailma http://www.habbo.fi/habbo/fi/
Ateneumin taidemuseo: lasten Ateneum http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/children/cont/
Nettipelejä http://www.tilt.fi/
Ylen kirjaseikkailu: paljon eri linkkejä kirjoihin http://www.yle.fi/kirjaseikkailu/
Koiraharrastajille: http://www.koirat.com/
Lähetä kortti http://www2.helsinginsanomat.fi/ekortti/etu.jsp
Sarjakuvia:
http://www.pupunkolo.com/
http://www.helsinginsanomat.fi/viivijawagner/
www.akuankka.fi
Mediakasvatusta - monipuolisia sivuja oppilaille, opettajille ja vanhemmille http://www.yle.fi/opinportti/mediakompassi/
Lukiluukas, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksista kärsiville oppijoille suunnattu interaktiivinen harjoitussivusto (Opetushallitus): http://www.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas/
Suomitietoa, kielen rakenteita - tulostettavaa materiaalia: http://www.mopedkoulu.fi
http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml
http://www.yle.fi/opinportti/supisuomea
http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners??
http://cc.oulu. fi/~mkarjala/soh2
http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/Finnish.html
http://www.ddg.com/LIS/InfoDesignF97?/paivir/finnish/sitemap.html?
http://www.lukukeskus.fi (kirjallisuutta, lukuharrastuksen edistämistä, lisälinkkejä)
http://www.koulukino.net (oppimateriaalia: elokuvat ja videot mediakasvatuksen välineenä)
http://www.tkukoulu.fi
http://www.openet.fi/astel ( Astel on välinee fysiikan ja kemian oppimiseen. Multimediallinen kokonaisuussisältää tekstiä, äänitiedostoja, kuvasarjoja, animaatiota ja pelejä)
Eilisvisio: suomalainen koti, viihde ym. eri vuosikymmenillä (kuvia ja ääntä) http://www.yle.fi/arjenhistoria/index2.html
Suomi eri vuosikymmenillä http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20031218172444240456&g=2 Tietoa Suomen kaupungeista: kaupunkiopas http://www.kaupunkiopas.com/
· Oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
· Oppilaan suomen kielen taito kehittyy niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä välineenä ajattelussaan, opinnoissaan sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä.
· Hän osaa hyödyntää erilaisia tekstejä, hänen kokemuksensa ja tietonsa tekstilajeista laajenevat ja hän osaa kriittisesti arvioida tietolähteitä.
· Suomenkielistä kirjallisuutta lukemalla oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja oppii ymmärtämään kulttuurin ja yhteiskunnan erityispiirteitä.
· Oppilas syventää kirjallisuuden tuntemustaan, kehittää sanastoaan, laajentaa mielikuvitustaan ja ilmaisukykyään.
· Hän pystyy seuraamaan yhteiskunnan tapahtumia ja ajankohtaisia kysymyksiä joukkotiedotusvälineistä suomen kielellä, tekemään selkoa lukemastaan tai kuulemastaan ja ottamaan siihen kantaa.
· Oppilas pystyy käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi.
· Hän oppii tarkkailemaan omaa oppimistaan, pystyy arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan myös itsenäisesti.
* Hän oppii pohtimaan ja tarkkailemaan kaksi- tai monikielisyyttään, hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.
· Oppilas oppii ymmärtämään, vertailemaan ja arvostamaan asuinmaansa ja suomalaista kulttuuria sekä sen juuria.
· Oppilas pystyy suorittamaan hyvin Yleisen kielikokeen keskimmäisen tason.
· Oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle.
· Hän oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä.
· Oppilas selviytyy myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista, pystyy kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia.
· Suomenkielistä kirjallisuutta lukemalla oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja oppii ymmärtämään kulttuurin ja yhteiskunnan erityispiirteitä.
· Oppilas oppii valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta, kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään sekä löytämään kirjallisuudesta elämyksiä.
· Hän oppii jäsentämään ja kirjoittamaan lyhyitä kertomuksia ja selontekoja sekä korjaamaan ja parantamaan tuotoksiaan ohjeiden mukaan.
· Hän oppii tarkkailemaan omaa oppimistaan, pystyy arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan myös itsenäisesti.
* Hän oppii pohtimaan ja tarkkailemaan kaksi- tai monikielisyyttään, hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.
* Oppilas oppii ymmärtämään, vertailemaan ja arvostamaan asuinmaansa ja suomalaista kulttuuria sekä sen juuria.
Kielitaidon eurooppalaisen taitotasoasteikon mukaan Tavoitteena sujuva peruskielitaito/itsenäisen kielitaidon perustaso/ toimiva itsenäinen kielitaito.
* Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit).
* Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. B1.2 -taso
* Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. B2.1 -taso
* Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). B2.2 -taso
* Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa.
* Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. B1.2 -taso
* Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. B2.1 -taso
* Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.
* Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. B2.2 -taso
* Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. B1.2 -taso
* Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. B2.1 -taso
* Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. B2.2 -taso
* Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista.
* Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. B1.2 -taso
* Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä.
* Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. B2.1 -taso
* Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja.
* Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. B2.2 -taso
(tavoitteena kehittyvä/toimiva peruskielitaito)
* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.
* Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. A2.2 -taso
* Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.
* Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. B1.1 -taso
* Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.
* Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. A2.2 -taso
* Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia.
* Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. B1.1 -taso
· Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).
· Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. A2.2 -taso
· Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.
· Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. B1.1 -taso
* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.
* Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).
* Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. A2.2 -taso
* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista.
* Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa.
* Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. B1.1 -taso
- Koulun ja vanhempien yhteistyön lujittaminen (vanhempien yhteiset virkistysviikonloput, asiantuntijaluennoitsijat)
* luonto- ja ympäristötietous
* Suomen maantieto
* terveys ja seurustelu
* vaatteet ja muoti
* opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
* tekniikan kehitys
* viestintäkasvatus
* tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä
* Suomen kirjallisuuden päävaiheet, Kalevala, Seitsemän veljestä
* kirjallisuus, elokuva, teatteri ja musiikki
* kulttuuri ja tunnetut suomalaiset henkilöt
* suomalaiset perinteet ja juhlat
* Suomen historia
* valtiomuoto, vaalit
* Suomi kansakuntien joukossa tänään
* sanaluokat
* verbi- ja nominityypit
* sija-, persoona- ja aikamuodot
* modukset pääpiirteittäin
* lauseenjäsenten tunnistaminen
* nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen
* lausetyypit
* sanojen johtamisen pääperiaatteet
* välimerkit ja oikeinkirjoitus
* erilaisten tekstilajien päätyypit
* tekstien jäsentäminen, muokkaaminen ja korjaaminen
* sanojen lyhentämissäännöt
* puhutun ja kirjoitetun kielen ero
* suomi maailman kielten joukossa
* mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito
* lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä
* keskeiset tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin (mielipide, kommentti, uutinen, arvostelu, raportti)
* uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa
* kirjallisuuden perusanalyysin harjoitteleminen; aihe, juoni, henkilöt, aika ja paikka
* prosessikirjoittaminen
* viestintärohkeuden ja -varmuuden kehittäminen
* suullisen esityksen suunnittelu ja pitäminen
* keskustelun aloittaminen, jatkaminen ja lopettaminen
* väittelytilanteiden harjoitteleminen
* elokuvien, televisio-ohjelmien ja uutisten seuraaminen sekä niistä keskusteleminen
* muodolliset ja epämuodolliset puhetilanteet
* huomioidaan oppilaiden taitotaso ja erilaiset oppimistyylit
* kirjoitetaan kertomuksista uutisia
* kirjoitetaan arvosteluja ja mielipiteitä
* vertaillaan tekstiotteita
* keskustellaan erityyppisistä, monipuolisista aiheista
* työskennellään parittain ja pienryhmissä
* harjoitetaan verkkotyöskentelyä
* annetaan vinkkejä koulun kontaktituntien ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja tiedon etsimiseen
* tehdään itsearviointia ja annetaan vertaispalautetta
* opettaja antaa jatkuvaa palautetta
* keskustellaan vanhempien kanssa oppimisesta koulussa/kotona
* harjoitellaan Yleisiä kielikokeita varten
* henkilökohtainen elämä, perhe, suku ja ystävät
* vuoden- ja vuorokaudenajat, sää
* koti ja asuminen
* koulu- ja opiskeluelämä
* terveys ja hyvinvointi
* harrastukset ja vapaa-ajan vietto
* matkustaminen
* asiointitaidot ja julkisten palvelujen käyttö
* Suomi-tietous
* elämä maaseudulla/kaupungissa
* luonto
* kulttuuri ja urheilu
* kirjallisuus
* kielen perusrakenteiden varmistaminen
* oikeinkirjoitus
* sanaluokkiin tutustuminen
* sanojen taipuminen
* adjektiivien vertailuasteet
* verbien taipuminen
* synonyymit, vastakohdat
* sanojen johtamisen harjoitteleminen
* välimerkit
* ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti kertomuksia, runoja, arvoituksia, vitsejä ja sananlaskuja
* kaunokirjallisia otteita ja kokonaisteoksiin tutustuminen
* kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin
* mediateksteihin tutustuminen
* tekstin jäsentelytapojen harjoittelua (jaksotus, aloitus, päättäminen)
* omien tarpeiden, tietojen, mielipiteiden ja tunteiden ilmaisemisen harjoitteleminen
* kuullun ymmärtämisen harjoitteleminen keskustelujen, laulujen, runojen ja kertomusten avulla
* puhelinkäyttäytyminen
* asiointitilanteet
* sanavaraston syventäminen
* opetuksen eriyttäminen sopivaksi oppilaan taitotasolle
* käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä: yksilö-, pari- ja ryhmätöitä, tiedonetsintää eri lähteistä sekä hyödynnetään tietotekniikkaa
* luetaan ja kuunnellaan ikäkaudelle ja erilaisille lukijoille sopivaa kaunokirjallisuutta
* käytetään teatteritaidetta oman ilmaisun tukena, osallistutaan koulun juhlaohjelmiin
* otetaan musiikki ja taide opetukseen mukaan
* lukukokemusten jakaminen
* kirjeiden kirjoittaminen
* opitaan tarkkailemaan ja korjaamaan omia tuotoksia, itsearviointi
* annetaan vertaispalautetta
* opettaja antaa jatkuvaa palautetta
* keskustellaan vanhempien kanssa oppimisesta koulussa/kotona
* kannustetaan koulun kontaktituntien ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen
- http://www.stakes.fi/varttua/vasu_/vasuasiakirja.htm
- http://www.stakes.fi/varttua/vasu_/VASU-toinen painos.pdf
- Arviointi - Eurooppalainen Viitekehys: http://www.uta.fi/laitokset/kielikeskus/CEF
- http://www.uta.fi/laitokset/kielikeskus/CEF/viitekehys.htm
- Dialang
- kielitaidon itsearviointia verkkopohjaisen tehtävistön avulla
- ks. tarkemmin: http://www.dialang.org/
- Yleiset kielitutkinnot / YKI-testi
- ks. tarkemmin: http://www.solki.jyu.fi/yki/index.htm tai: www.oph.fi klikkaa: tutkintopalvelut
- Valtionhallinnon kielitutkinnot (VKT) http://www.oph.fi/SubPage?.asp?path=1,17629,3443 tai: www.oph.fi > klikkaa: tutkintopalvelut - Aalto, E. & Suni, M. 1993. Kohdekielenä suomi. Näkökulmia
opetukseen. Jyväskylän yliopisto
- Elo, T. & Probst, I. & Virén, P. 2003. Suomi-opas. Matka Suomen historiaan ja tämän päivän Suomeen. WSOY
- Äidinkielen opettajien liitto Laatusana OY www.aidinkielenopettajainliitto.fi
Virke-lehti, kirjallisuusmateriaalia
- Suomi toisena kielenä -opettajat ry (Äidinkielen opettajien liiton yhteydessä) Puheenjohtaja Marjo Mela: Marjo.Mela@pp.inet.fi
- S2-oppimateriaaliluettelot: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/suomen/oppimateriaali.htx
- www.edu.fi Maahanmuuttajien koulutus Suomi toisena kielenä,
- Luki-Luukas, http://www.yle.fi/opinportti/mediakompassi/
( Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksista kärsiville oppijoille suunnattu interaktiivinen harjoitussivusto (Opetushallitus).)
- http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla02/komu/index.html ( Alman ja Olivian sivut )
- http://www.satunetti.fi (satujen kuuntelua pienimmille)
- http://jkk.mll.fi/leikkipaikka_intro.php?dir=/leikkipaikka (leikkiehdotuksia pienille, Mannerheimin lastensuojeluliitto)
- http://www.yle.fi/opinportti/supisuomea
- http://www.mopedkoulu.fi/index.html
- http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners?
- http://cc.oulu. fi/~mkarjala/soh2
- http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/Finnish.html
- http://www.ddg.com/LIS/InfoDesignF97?/paivir/finnish/sitemap.html
-http://www.lukukeskus.fi (kirjallisuutta, lukuharrastuksen edistämistä, lisälinkkejä, Lukufiilis ja Vinski -kirjallisuuslehdet)
- http://www.koulukino.net (oppimateriaalia: elokuvat ja videot mediakasvatuksen välineenä)
- http://www.openet.fi/astel ( Astel on väline fysiikan ja kemian oppimiseen. Multimediallinen kokonaisuus sisältää tekstiä, äänitiedostoja, kuvasarjoja, animaatiota ja pelejä)
- www.ateneum.fi
>> nettisivuilta löytyy mm. Lasten Ateneum, kuvataidetta lapsille teemoittain esim. suru, toveruus jne. hyvät tulkinnat ja kuvat, joita voi suurentaa ja printata opetuskäyttöön
- www.papunet.net/selko/uutiset
selkokielisiä uutisia, voi tilata lehteä tai lukea ja kuunnella netistä
>> ajankohtaista Suomesta ja ulkomailta, kulttuuria, urheilua, tekstien pohjalta omia kirjoituksia tai mielipiteitä suullisesti
- www.luontoliitto.fi
luontoon liittyvää materiaalia, lehtiä, kirjoja, julkaisuja
- Museovirasto, Kuva-arkisto (valokuvia, diakuvia, videoita)
www.nba.fi (perinnetietoa, linnoja, arkeologiaa jne.)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.finlit.fi
esim. suomalaisia klassikkoja: Aho, Canth, Pakkala pehmeäkantisina
- Suomalaisen kirkollisen työn keskus (Saksan Suomi-koulujen Ideapankki), www.zfka.de, info@zfka.de, (valmista oppimateriaalia eri-ikäisille A4-kansiossa)
- Yleisradio Oy YLE Tallennemyynti (lasten- ja nuortenohjelmat, musiikki, teatteri ja viihde, asiaohjelmat, elokuvat)
Radiokatu 5, PL 80, 00024 Yleisradio, tallennemyynti@yle.fi, http://www.yle.fi/tallennemyynti/
- Eichorn, Lehtimaja, Voipio: Tekstitulkki ja Lisäsivut, Laatusana Oy, Kesälukioseura 2001 ja 2005
- Silfverberg, White: Supisuomea, YLE, Oy Finn Lectura Ab 2003
- Silfverberg, White: Supisuomea CD, YLE, Oy Finn Lectura Ab
- Sovijärvi: Supisuomea DVD, YLE opetusohjelmat 2003
- White: Suomen kielioppia ulkomaalaisille, Oy Finn Lectura Ab 1997
- White: From Start to Finnish, A Short Course in Finnish, Oy Finn Lectura Ab 2005
- The Ministry for Foreign Affairs: FINFO Bulletins
- KIKE-tehtäväsarja (Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä -opetukseen) OPH:n verkkokaupasta
Tässä 165-sivuisessa kirjassa on tehtäviä A4-kokoisina
- kielioppi, sanasto, luetun ja kuullun ymmärtäminen
- kirjoittaminen, puhuminen
Mukana on CD kuull.ymm. tehtäviä varten. Tehtävät on luokiteltu viitekehyksen taitotasojen mukaan Tasoille A1, A2 ja B1.
- Elo, T. & Probst, I. & Virén, P. 2003. Suomi-opas Matka Suomen historiaan ja tämän päivän Suomeen. WSOY
- Jäppinen, H. (toim.) 1988. Synonyymisanakirja. WSOY.
- Järvinen, S. & Lumme, H. 2001. Lue ja opi suomeksi. Asiatekstejä ja
tehtäviä edistyneelle suomenoppijalle. Tietosanoma.
- Jönsson-Korhola, H. & White, L. 1997. Tarkista tästä. Suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opiskeleville. Finn Lectura.
- Kangasniemi, H. 2003. Suomen kielen sanastoharjoituksia Tammi.
- Kari, E. 1993. Naulan kantaan. Nykysuomen idiomisanakirja. Otava
- Dufva, H., Muikku-Werner, P. & Aalto, E. 1994. Mämmin ja makkaran maa. Kulttuuritietoa meille ja muille. Korkeakoulujen kielikeskus. Jyväskylän yliopisto
- Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen Pippurimylly, WSOY 1991
- Lehtinen, Tuija: Sara@crazy mail.com, Otava 2001
- Lehtinen, Tuija: Mahdoton yhtälö, Katuhaukat, Otava 2002
- Parkkinen, Jukka: Suvi Kinos ja puuttuva rengas, WSOY 1999
- Helsingin kaupungin kirjaston sivut, kirjavinkkejä lapsille ja nuorille http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml
Useimmissa Suomi-kouluissa kontaktiopetuksen määrä on niin pieni, että sen puitteissa kielitaidon todellinen kehittäminen tuntuu todella vaikealta. Siksipä koulun opetussuunnitelma olisi järkevää rakentaa kattamaan kontaktiopetusta laajemmat oppimisympäristöt. Tällöin kontaktiopetuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi tukea oppimista luokan ulkopuolella ja antaa siihen työkaluja. Tavoitteena olisi siis löytää ensisijainen oppimisresurssi suomi-koulujen opetuksen ulkopuolelta, jota suomi-koulun oppitunnit tukisivat ja edistäisivät.
- Miten suomen kielen käyttäminen saadaan oppilaille omakohtaisesti merkitykselliseksi ja mielekkäällä tavalla osaksi omia arkirutiineja ja muuta tekemistä?
- Kuinka oppilaiden vanhemmat saadaan motivoitumaan, jotta he edesauttaisivat lastensa suomen kielen oppimista kotona ja vapaa-ajalla?
- Vanhemmat tarvitsevat ohjausta ja tietoa siitä, mitä äidinkielen taitoja ja valmiuksia missäkin iässä heidän lapsiltaan vaaditaan ja minkälainen kielimateriaalimateriaali olisi eduksi heidän lapsiensa kielitaidon kehittymiselle? Voisiko koulu jakaa tätä tietoa? Sillä tarvittavan tiedon varassa vanhemmat osaisivat paremmin ohjata lastaan kehittävien ja kielitaitoa parantavien ja ylläpitävien harrastusten pariin. Aina määrä ei ole tärkeää, vaan laatu.
- Vanhempien valistus ja motivointi oppimisympäristön laajentamisessa on ensiarvoisen tärkeää.
- Voisiko koulun ulkopuolinen asiantuntija luennoida vanhemmille asian tärkeydestä? Asiantuntijan puhe voisi tehota paremmin kuin "tutun" opettajan.
- Tai löytyisikö koulun ja kodin välille yhteyshenkilöä, joka juttelisi vanhempien kanssa oppituntien aikana kahvihuoneessa kannustaen ja tukien vanhempia.
- Myös vanhempien keskinäinen vertaistuki on ensiarvoisen kannustavaa.
- Suomi-koulun täytyy herättää oppilaissa intohimo oppia, lukea, kirjoittaa ja puhua suomea!
Seuraavia ideoita voi jokainen opettaja hyödyntää omiin tarpeisiinsa, esimerkiksi kotitehtäviksi, koulutehtäviksi tai oppilaiden itseopiskeluun:
- Aluksi nuoria voi houkutella internetin suomalaisille sivuille niihin liittyvien kotitehtävien kautta. Verkkosivuihin voidaan koulussa liittää tiedonhankintatehtäviä tai ryhmätöitä, jotka oppilaat raportoisivat oppitunnilla.
- Oppilaille (ja/tai heidän vanhemmilleen) jaetaan linkkivinkkilista (ks. virikkeet/linkit) suomenkielisistä, mukavan toiminnallisista, sivustoista. Tarkoituksena olisi saada oppilaat huomaamatta internetin suomenkieliset hyödyt ja mahdollisuudet sekä käyttämään suomen kieltä päivittäin tai viikoittain.
- Sähköpostin tai Messenger -viestien kirjoittaminen koulussa suomalaisille kavereille tai sukulaisille niin, että viesti voidaan oikeasti lähettää vastaanottajalle. Tarkoituksena on saada oppilaalle pysyviä ja jatkuvia suomenkielisiä kontakteja.
- Kirjeenvaihto- tai sähköpostikaverin hankkiminen suomi-koulusta tai Suomesta.
- Suomen kieltä opettaviin nettisivuihin tutustuminen. Nuorten ja aikuisten opettamiseen voitaisiin soveltaa lähiopetuksen lisäksi myös etäopetusta verkon (esim. moodle) tai sähköpostin avulla, jos osallistumista ja aktiivisuutta voitaisiin siten motivoida ja kannustaa.
- "Googlettaminen" suomenkielisillä sivuilla. Opettaja listaa erilaisia kysymyksiä, joihin (heikollakin) kielitaidolla voi löytää suomenkielisestä tekstistä vastauksia: Mitkä ovat Tarja Halosen kissojen nimet? Missä Janne Ahonen on syntynyt? Kuka oli Miss Suomi 1995? Mukavan toiminnallista tiedon etsimistä!
- Sadun kuunteleminen internetissä (www.satunetti.fi). Sisällön kertominen lyhyesti omin sanoin.
- Esityksen tekeminen omasta suomalaisesta lempiurheilijastaan tai harrastuksestaan käyttämällä hyväkseen verkosta saatavaa tietoa.
- Mielikirjapäivä, jolloin oppilaiden kouluun tuomia kirjoja luetaan tai he itse esittelevät omat kirjansa.
- Ahkerat lukijat palkitaan tarroilla, lukudiplomilla tms.
- Päiväkirjan pitäminen suomeksi.
- Suomalaiseen musiikkiin (esim. lastenmusiikki, pop, rock, klassinen) ja sanoituksiin perehtyminen internetin tai cd-levyjen avulla.
- Laaditaan jokaiselle oppilaalle oma "Suomen kielen oppimiskansio", johon kerätään lukuvuoden aikana sekä kotona vapaa-aikana tuotettu materiaali. Kansion kokoaminen auttaa motivoimaan ja antamaan merkityksellisyyttä suomen kielen harrastamiselle. Edistää kirjoittamista suomen kielellä ja antaa jatkuvuutta opiskeluun.
- Voisiko edistyneen opiskelijan laittaa tekemään itselleen oppimissuunnitelmaa? Opettaja luo opinnoille raamit, mutta joista oppilaiden tulee itse suunnitella 10 tuntia omalle ajalle aktiviteetteja erilaisten lehtien, nettisivujen, elokuvien yms. parissa. Opettaja voi antaa linkkilistan, ja myös erilaisia kirjastomateriaaleja (kirjat, lehdet, DVD:t) voi hyödyntää. Jokainen oppilas saa itse päättää, mistä on kiinnostunut, mitä pystyy kielitaidollaan tekemään ja missä tarvitsee harjoitusta: kielioppiharjoitukset, tekstien lukeminen ja sanaston opiskelu, chat-palstoille kirjoittaminen, keskustelu suomalaisen kanssa... Oppilaat pitävät omista työtunneistaan päiväkirjaa, mikä strukturoi itseopiskelua ja motivoi oikeasti käyttämään aikaa. Oppilaiden on samalla tehtävä itselleen selväksi, mihin fokusoi, ja mitä oppii. Kontaktiopetustunneilla voidaan paneutua sellaisiin osa-alueisiin, jotka jäävät ehkä heikommalle huomiolle (puhuminen). Lisäksi oppitunneilla voidaan paneutua oppilaiden törmäämiin ongelmiin ja kysymyksiin.
- Toiminnallinen kotitehtävä: tee jotakin yhdessä vanhempasi kanssa suomen kielellä (leipominen, jalkapallon tai muiden pelien pelaaminen jne). Suoritettu tehtävä merkitään passiin tms.
- Ota selvää oppilaittesi harrastuksia ja aktiviteetteja niin suomeksi kuin asuinmaan kielellä. Niiden tietojen pohjalta myös koulun oppimisympäristöä ja käsiteltäviä teemoja voi laajentaa.
- Koko perheen retki/ulkoilupäivät tai viikonloppuleiri, jossa vanhemmat ovat mukana. Mukavaa toimintaa suomen kielellä!
- Suomalainen joulujuhla tai kevätjuhla perheille.
- Jalkapallon tai pesäpallon pelaaminen (suomen kielellä) kerran viikossa suomi-koulun oppilaiden kanssa.
- Kokkikerho: keräännytään tekemään pullaa, kakkuja tai vaikka lanttulaatikkoa jonkun oppilaan tai opettajan kotiin.
Mikä olisi kunkin perheen omin tapa tehdä suomesta päivittäinen tapa?
- Lautapelit olivat suosittuja perheen ja kavereiden kesken. Suomalaisia laitapelejä löytyy monen ikäisille ja moneen makuun (Afrikan tähti, Kimble, Monopoli, Alias, erilaiset korttipelit).
- Iltasadun lukeminen suomeksi lapsille.
- Satukasettien ja musiikin kuunteleminen automatkoilla.
- Luodaan kaveri- ja ystävyyssuhteita suomalaisten perheiden kesken. Lapset leikkivät yhdessä suomeksi ja oppivat suomea samalla, kun vanhemmat saavat toisiltaan vertaistukea.
- Koulupäivän jälkeinen 10 minuutin tuokio, jossa lapsi kertoo suomeksi päivän tapahtumista vanhemmalle.
Tälle sivulle on kerätty hyödyllistä tietoa ja linkkejä aihetta sivuavista asioista. Täällä on mm. linkit Juha Kuuselan havainnollisiin miellekarttoihin.
Arvopohjasta
Oppijalähtöisyydestä
Vaihtoehtoisen opettamisen / oppimisen muotoja
Onko tässä miellekartassa onnistuneen Suomikoulun ainekset?
Suomikoulujen yhteistyön muodot ovat moninaiset.
Tiedotuksesta
Tehtävienjaosta Suomi-kouluissa
Suomi-koulujen opettajien oppimiskäsityksistä
Yleistä oppimiskäsityksistä
Oppiva organisaatio
Paineiden kestämisestä
Toimivuus testattu xx.xx.2006
Linkkilista suomen kielen oppimiseen
Ylen lasten sivut: pelejä, ohjelmia, monenlaista toimintaa
www.yle.fi/lapset
Mintun esikoulu www.yle.fi/lapset/minttu
Mauri Kunnaksen kunnaslandia
http://www.maurikunnas.net
Pelejä ja leikkejä eripuolilta maailmaa
http://global.finland.fi/lapsille/pelit
Suomen Punainen Risti: Avaruusseikkailu
http://old.redcross.fi/bobo/
Valio: Pelejä ja herkkuohjeita
http://www.valio.fi/lapset
Ella ja Aleksi: lauluja ja pelejä
http://www.ellajaaleksi.fi/
Suomen pelastusalan keskusjärjestö: Eksyksissä
http://www.spek.fi/eksyksissa/
Aku Ankka: monenlaista toimintaa
http://www.akuankka.fi/
MTV3: lasten sivut http://www.mtv3.fi/lapset/
Ateneumin taidemuseo: lasten Ateneum
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/children/cont/
Muumimaailma http://www.muumimaailma.fi/
Pokemon http://www.pokemon.fi/
Koululainen: lehti koululaisille
http://www.koululainen.fi/
Aapeli: monenlaisia pelejä
http://www.aapeli.fi
Habbo: Pelimaailma http://www.habbo.fi/habbo/fi/
Ateneumin taidemuseo: lasten Ateneum
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/children/cont/
Nettipelejä http://www.tilt.fi/
Älypää: "Järkevää ajanvietettä nuorille ja aikuisille"
http://alypaa.com/
Irc-galleria kaikille yli 12-vuotiaille
http://irc-galleria.net/
Suosikki: musiikkilehti
http://www.suosikki.fi/
Pelien arvosteluja
http://www.nelonen.fi/play/
Älypää: "Järkevää ajanvietettä nuorille ja aikuisille"
http://alypaa.com/
Suosikki: musiikkilehti
http://www.suosikki.fi/
Horoskoopit: http://www.jippii.fi/horoskoopit/index.shtml
Makupalat: suomalaista huumoria laidasta laitaan
http://www.makupalat.fi/huumori.htm
Testimaa: kaiken maailman testejä
http://www.testimaa.com/
Ilmaisia nettikilpailuja
http://www.kilpailut.net/
Itsevaltiaat: poliittisia parodioita
http://www.itsevaltiaat.fi/flash/fullscreen.html
Skeittiharrastajien suomenkielisiä sivuja:
http://dekki.rocsport.com/
http://www.nolla.net
http://www.numerozine.com (myös keskustelupalsta)
Demi: tyttöjen sivusto, jossa keskusteluja,
gallupeja, ihmissuhteita, muotia...
http://www.demi.fi/
Mesta.net: keskustelupalstoja, arvosteluja,
esittelyjä pop-musiikin, elokuvien ja viihteen alueilta
http://www.mesta.net/
Enemmän ja vähemmän vakavia testejä
http://haka.iki.fi/haka/ajanviete/index.htm
Netlibris: kirjallisuuspiirejä eri-ikäisille
http://www.netlibris.net/
Lukukeskus: lukemiseen aktivoiva sivusto
http://www.lukukeskus.fi/
Ylen kirjaseikkailu: paljon eri linkkejä kirjoihin
http://www.yle.fi/kirjaseikkailu/
Koiraharrastajille: http://www.koirat.com/
Lähetä kortti http://www2.helsinginsanomat.fi
/ekortti/etu.jsp
Sarjakuvia
http://www.pupunkolo.com/
http://www.helsinginsanomat.fi/viivijawagner/
www.akuankka.fi
Ruokaohjeita
http://www.soneraplaza.fi/ellit/
artikkeli/simple/0,2702,h-2158,00.html
http://www.soneraplaza.fi/ellit/
ideakeittio/haku/0,2715,h-2160,00.html
http://www.yle.fi/ylex
/arkisto/sivu.6.shtml
Eilisvisio: suomalainen koti, viihde ym. eri vuosikymmenillä (kuvia ja ääntä)
http://www.yle.fi/arjenhistoria/index2.html
Suomi eri vuosikymmenillä
http://www.yle.fi/multifoorumi
/arkki/zgo.php?z=20031218172444240456&g=2
Tietoa Suomen kaupungeista: kaupunkiopas
http://www.kaupunkiopas.com/
Lomanavigaattori http://www.lomasuomi.fi/
Lehtiä
http://www.iltasanomat.fi
http://www.iltalehti.fi
http://www.papunet.net/selko/selkouutiset/
http://www.yle.fi/lehtihuone/
- 1500 verkkolehteä
Uutisia http://www.yle.fi/uutismixi/
Uutismixi, nuorille tehdyt uutiset - katso ja kuuntele!
http://www.yle.fi/yle24/videosali/
Erilaisia uutisia: popuutiset, kulttuuriuutiset,
talousuutiset, banaaniuutiset, ajankohtaisohjelmia jne. - katso videona
Tietoiskuja eri aiheista:
http://www.yle.fi/yle24/tietoiskut.php
Suomalaisia keksintöjä:
http://www.yle.fi/teema/
tiede/keksinnot/keksinnot.shtml
Luonnossa: http://www.yle.fi/luonnossa/
frame.html
Urheilu: http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf
/sivut/viidentieto2004
Kalevala http://www.cc.jyu.fi/%7Ehemavais/
kalevala/taustatiedot.htm
Suomalaisten parhaita tv-muistoja:
http://www.yle.fi/teema/
tv50vuotta/index.shtml
Suuret suomalaiset -äänestys:
http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/
Runoraati: http://www.yle.fi/kulttuuritorstai/
index.php/runoraati
Lue tangosta - ja kuuntele sitä:
http://www.tangomarkkinat.fi/kh/etusivu.htm
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus
http://www.fimic.fi/ http://www.yle.fi/ylex/arkisto/sivu.18.shtml
Keskusteluja verkossa
http://www.yle.fi/keskustelut.html
Huumoria suomeksi:
Erikoinen tapaus - Helsingin Sanomien lukijat kirjoittavat
http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/erikoinentapaus/
Pirkan niksit
http://www.pirkka.fi/vapaa-aika/niksit/default.aspx
Justjoo! http://www.justjoo.net/justjooinfo.asp
Mediamakasiini
http://kielikompassi.ulc.jyu.fi/
suomi2/nettilehti/index_nettilehti.html
Kehitä suomen kielen taitojasi lehtien ja musiikin parissa. Supisuomea
www.yle.fi/opinportti/supisuomea
Suomea ristiin rastiin
http://kielikompassi.ulc.jyu.fi/
opetus/s2/Suomea_ristiin/s2_tehtavia/
Uuno: Opi fraaseja
http://www.uuno.tpu.fi/
Suomea ole hyvä
http://cc.oulu.fi/%7Emkarjala/soh2/
Ymmärrä suomea
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymmarrasuomea/
>
Kielitaidon arviointi: Dialang
http://www.dialang.org/intro.htm
Mitä kuuluu? Harjoittele kuuntelemista ja reagointia suomeksi. " Korvat auki!
http://kielikompassi.ulc.jyu.fi/
suomi2/24_tuntia_opiskelijaelamaa/
korvat_auki.html Suomen kielen kuunteluharjoituksia
" Reagoi suomeksi!
http://kielikompassi.ulc.jyu.fi/opetus/
s2/reagoi/reagointi_kuvaversio4.html Harjoittele reagoimaan erilaisissa tilanteissa
" Aerobic http://kielikeskus.jyu.fi/
main.php?d1=10&d2=22&d3=107&d4=110
Harrastatko aerobicia? Mitä se ohjaaja oikein sanoo siellä?
" Keskellä Suomea
http://kielikompassi.jyu.fi/
omatila/keskella_suomea/index.htm Harjoittele ymmärtämään autenttista puhetta
" Meillä päin suomea
http://kielikompassi.jyu.fi/
opetus/s2/mps/ Tutustu suomen murteisiin